Kesän viimeiset aamukahvit keltaisen pöydän äärellä. Vaikka tuohon keltaisuuteen silmä jotenkuten tässä muutaman kuukauden aikana tottuikin ei se siltikään muuttunut silmääni yhtään miellyttävämmäksi. Keltainen ei vain ole minun suosikkivärini. Ei vaikka voissa paistaisi.
No, pöytä vaihtoon siis vaan. Onneksi näitä ruokapöytiä on nurkkiini siunaantunut niin että voin vaihtaa pöydän aina vuodenajan mukaan, niin kuin jotkut vaihtavat verhonsa. Kesän keltainen nippuun ja varastoon ja ruskeampi pöytä syksyksi tilalle. Jouluksi sitten taas ehkä jotain "uutta"...
P.s. Sen verran täytyy kyllä myöntää, että ihan vielä en tuosta pöydästä luovu. Pidän sen tuolla varastossa jos vaikka joskus kävisikin niin että se silmäni alkaisikin kaivata keltaista. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka nyt tuntuukin siltä että tietää.
Yup, yellow is not my favorite color and it doesn't grow on me no matter how hard I try and believe me I've tried. The whole summer I had this yellow table in my kitchen and even though I somehow managed to get used to it, it feels so good to end this trial and put this table and it's bright color away and get something more suitable for my tender color eye.



.jpg)





















