Tänä syksynä kävi hyvä säkä siinä, kun taaskaan en muistanut riisua tuota ulko-oven joulukranssia, että se kuivahti kevään ja kesän aikana kauniin oranssiksi tuossa. Nyt on todella laiskan ihmisen syyskranssi, kyllä tämä, kun mitään ei tarvinnut muuta tehdä, kun unohtaa tuo joulusta tuohon! En tiedä mikä ihme siinä on, ettei minulla edes kesällä sytytä katosa tuota ovea vähän tarkemmin, että mitä siinä roikkuu, lienee silmä niin tottunut, etten yksinkertaisesti vaan enää edes huomaa.
En muista enää tämän havun lajia, mutta hyvin on siinä pysyneet neulaset kiinni, toki tuossa katoksen alla on ollut pahimmilta sateilta suojassa, joka selittää sen, että tuo juuttirusettikin on vielä noin hyvässä hapessa. Pikkuisen vaan toinen laita höpsähtänyt muodostaan, mutta hyvin näyttää kranssilta vielä.
Nyt voin siis antaa sen oikein hyvällä omallatunnolla roikuskella tuossa vielä tovin ja kutsua sitä syyskranssiksi, kunnes sitten myöhemmin teen taas tuohon vihreän jouluksi tuon tilalle (ja koitan ehkä olla unohtamatta sitä siihen ensi kesäksi).
Tämä meidän ulko-ovi on kyllä kaikessa rappioromanttisuudessaankin jo aika kulahtaneen näköinen ja haaveilen tuon ulkopinnan uudistamisesta, mutta tuota erityisen ohutta, muodokasta ja kapoista siskonpaneelia en ole vielä löytänyt mistään. Nuo vanhat ovat jo niin lahot, ettei niihin enää mikään maalikaan ota. Olen saanut myös monta ehdotusta, että ottaisin vain paneelit pois ja jättäisin kauniin peilioven esille, mutta en missään nimessä halua tehdä niin, sillä tässä kohti säät räiskivät niin päin tuota ovea, että se olisi pian entinen.
Täytyy siis ottaa nyt oikein asiakseen talven aikana etsiä tuota paneelia tai edes jotain mikä olisi hyvin lähelle sitä ja pistää ensi kesän asialistalle tämän ovivanhuksen entraus.
So I forgot my last years christmas wreath on the door for the spring and summer and it dried out to a nice orange shade that suits fall really well! Talk about a lazy persons fall decorating here! :-D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti