Plyyshistä pellavaan

Tämä nojatuoli pisti silmääni Lohjan kierrätyskeskuksessa eikä vähiten kymmenen euron hintansa tähden. Tuolin muoto sopisi loistavasti olohuoneeseen takan edustalle lämmittelytuoliksi talvisiin iltoihin. Ihana plyyshiverhoilukin olisi kelvannut, mutta metsänvihreä väri ei sittenkään sopinut olohuoneen sinertäviin seiniin.

This beautiful chair I found from Lohja. I payed only ten euros of it. It will be perfect in the living room in front of the fire place. The only thing is, that even though the green color is quite nice, it really doesn't match the blueish color on the living room walls.

Ei auttanut muu kuin pistää tuolin väri vaihtoon ja se tapahtui verhoilemalla istuin kauttaaltaan kivipestyllä pellavalla. Vanhat vihreät plyyshit jätin tuonne alle, jos joskus mieleni muuttuu (tai kun seinien väri vaihtuu) ei ole vaikea palauttaa tuolia alkuperäiseen asuunsa. Koskaan enne en ole näin suurta verhoiluprojektia  itse tehnyt ja täytyy antaa täysi kunnioitukseni ammattiverhoilijoita kohtaan. Helppoa ei ollut tuo, mutta onneksi lopputulos ei ole aivan kamala.

So I ended up upholstering the chair with stone washed linen. The old green surface I left under the new one,  cause I know I'll change my mind some day and want the chair back green again. 

I must say that I have a new respect for those who do this for a living. It was almost too difficult to upholster with almost no previous experience. But I did it and I'm glad the result isn't ugly at all.

Pöydältä seinälle

Aikani pähkäiltyäni kuinka asentaa pöydän reunaan tarkoitettu valaisin seinälle, keksin mielestäni sopivan ratkaisun. Puunpalaan ruuvattu putkenkiinnike hoiti homman ja lamppu pysyy siinä kiinni niin kuin pitääkin. Tokikaan se ei kääntyile tuossa niinkuin pöytäkiinnityksessä olisi kääntyillyt, mutta se ei haittaa, koskapa näyttää juuri kivalta noin. Ja syy siihen miksi tämä valaisin piti ehdottomasti saada seinälle johtui yksinomaan siitä, että sen väri ja tyyli on olohuoneeseen tulevaan pieneen muutokseen täsmälleen sopiva.

I had a small problem trying to mount this table lamp to the wall, but after a while I figured it out. I used a piece of wood and a "tube clamp" to hold the lamp in place and it works just fine. Of course the lamp doesn't move as it would if mounted to a table, but I don't mind since it looks perfect just like this (I just need to paint that wood to look like it belongs there).

Pieni kirjasto

Olohuoneeseen muuttanut "uusi sohva" sai aikaan jonkin alitajuisen kaipuun pieneen kirjastoon. En ole oikein koskaan tykännyt pitää kirjoja esillä, enkä vähiten siksi kun nykyajan kirjat ovat niin kovin rumia, mutta vanhoissa kirjoissa taas on sitä jotain. Kesällä hamstrasin itselleni lisää ihastuttavia vanhoja opuksia ja ihan vain kauniin ulkonäkönsä vuoksi. Pieneen kasaan valikoin tarkoin kirjat niin, että kansien värit sointuvat toisiinsa, enkä yhtään katsonut mitä opukset käsittelevät. Sitä muutama immeinen on hieman naureskellutkin, aiheet kun ovat itsellenikin kovin outoja ja yhtä ja samaa kirjaa on läjässä kaksin kappalein, mutta kauniita ovat kaikki tyynni. 

The "new chesterfield" in the living room made me want to have a small library with it. I normally don't like books at sight but if the books are old enough it's a different story. I bought these books simply by the look, I didn't bother to see what the topics were. Only thing that mattered to me was that the colors of the backs match with each other. 

Haloo

Maalikaupasta hankittu tarkoin valittu harmaansävyinen maali osoittautui sitten seinässä laventelinsiniseksi, joten aloin koko maalinsekoitusrumban uudelleen. Lisäsin maalin sekaan okraa, valkoista ja mustaa reilulla kädellä ja sain kun sainkin aikaiseksi melko tyydyttävän harmaan, joka näyttää kaikissa valoissa pääasiassa harmaalta, niin kuin pitääkin. Ainoa huono puoli tässä kaikessa maalaamisessa oli, että nyt en enää ole varma halusinko sittenkään seinästä harmaata...

Vanha bakeliittinen puhelin taasen löytyi kirpputorilta kympillä. Ostin sen kertakaikkisesta hetken mielijohteesta, ajatuksena että kyllä sille nyt jokin paikka löytyy ja niin löytyikin. Työhuoneeseen vanha luuri sopii oikein mainiosti.

The right shade of gray wasn't found from the local paint shop. I ended up mixing the paint myself (again) since the perfect shade I bought was lovely lavender blue on the wall. The only problem I have now is I've had second thoughts if gray is the best color for that wall after all...

The vintage bakelite phone I found from a fleamarket. It was one of those things I just had to buy even though I really didn't have any use for it. But it looks so pretty on the wall, doesn't it.

Hankala harmaa

Pönttöuunin taustan mudanruskea sävy oli jo pidemmän aikaa tympinyt silmääni. Lämmin väri sai koko muun huoneen näyttämään jokseenkin epäsiistiltä. Perjantai-iltana sain vihdoin väristä tarpeekseni ja päätin siltä istumalta tehdä asialle jotain. Maalivarastoista löytyi purkinpohjat harmaata vesiohenteista seinämaalia jota aloin innoissani sävyttämään taidemaalarien akryyliväreillä. 

Siinä illan pimeässä kuvittelin saaneeni aikaan täydellisen sävyn, mutta aamulla oli silmäni toista mieltä; sittenkin liian sininen. No maalia oli vielä tilkka jäljellä joten ei kun uudestaan sävyttämään ja maalaaman. Tulos; edelleen liian sininen. Olisin ollut innokas kokeilemaan omaa sävytystä vaikka kuinka kauan saavuttaakseni täydellisen harmaan värin, mutta harmikseni maalini loppui kesken. Ei auta muu, kuin marssia paikalliseen maalikauppaan hakemaan värikartasta tarkoin valittu sävy (ja toivoa, ettei se ole sininen).

Ja tiedän, että kuvissani tuo sävy ei nyt näytä kovin siniseltä, mutta näkisittepä värin keinovalossa...

Hassua muuten, miten siskosten välinen "telepaattinen yhteys" toimii. Tämän tästä on ajatuskulkumme samansorttista toisistamme tietämättä.

The color on the wall behind the fireplace had begun to bother me with it's almost dirty like tone. Finally on friday night I had enough and did something about it. I had some gray paint left from other projects and I mixed in some acrylic paint to create a perfect shade. Well I almost made it before I ran out of paint. The shade looks perfect in the daylight, but it's just too blue for me in the evening. I need to go visit the local paint store as soon as they open and get a shade that hopefully isn't blue at all.

Funny how sisters have a telepathic connection between them. Both of us sometimes have the same sort of thoughts not knowing of each other.

Anemone nemorosa

Tämän jättikokoisen opetustaulun ostin jokin aika sitten Salosta kirpputorilta. Taulu on ilmeisesti trion Jung-Koch-Quentell suunnittelema ja noin viiskyt-kuuskyt luvuilta. Taulu sopisi oikeasti parhaiten olohuoneeseeni, erityisesti suuren (110x84) kokonsa puolesta, mutta vielä toistaiseksi säilön sen eteisen seinällä kunnes olohuoneen ilmalämpöpumppuhirvitys irtoaa ja saan tämän sen tilalle.

This vintage teaching aid I got from a fleamarket in Salo. It's possibly from the 50's-60's and designed by Jung-Koch-Quentell. I'd love to put it in my living room, but I need to get rid off the hideous heat pump from the wall first. This print is really huge, it measures 110 x 84cm and looks almost as good hanging here too.

Virta kulkee taas

Virtanen kävi laittamas vaunun sähköihin virtaa ja nyt palaa tuikut taas. Ties kuinka kauan olivatkaan palamatta olleet. Kaikki sähköt laitettiin uusiksi, mutta vanhat ja alkuperäiset lampunkuupat piti ehdottomasti säilyttää. Ne ovat vaunun silmät ja ilman niitä se ei vain olisi yhtä sympaattisen näköinen kun se on. Ja en varmaan ikinä kyllästy noita lamppuja tuijottamaan, niin onnessani olen näistä sähköistä.

A friend of mine fixed the electricity of the caravan and now there is light in the old bulbs again. Oh this happiness.

Kesäyössä

Ja kun yö saa, syttyy pihalleni tunnelmavalaistus joka lämmittää kohmeisimmankin kesäkissan.  Olen aina salaa rakastanut amerikkalaisten tapaa valaista puutarhansa kesäisin (ja talvisin). Olenkin päättänyt tänä suvena koristella puutarhaani erilaisin valoin. Aloitin ensin näin "varovaisesti" yhdellä valosarjalla. Tämä Konstsmiden 40-osainen led-valoketju on ihan huippu. Tarpeeksi valoa puutarhajuhliin, mutta samalla tarpeeksi hillitty ja tunnelmallinen. Fiilis pihalla oli hyvin välimerellinen ekä ilman kylmyys haitannut yhtään.

And in the night the mood in the yard changes in to this. I've always loved the american way of decorating gardens with light. This summer I've decided to do that to my garden too. I started with these Konstsmide's led lights, which give the garden a very mediterranean vibe. It's like a little world of it's own out there now.

Kesäkattaus

Loppukesä on yleensä ollut säiden puolesta parasta pihalla oleilu aikaa, mutta tänä vuonna ovat ilmat olleet aika kirpakat. Onneksi aurinko lämmittää ja ainakin päivällä tuntuu vielä ihan kesältä, sanovat säätieteilijät sitten mitä hyvänsä. Kovin syksyiseksi tein kattauksen kesäpöytään Ruska-astioin ja vanhoin apteekkipurkein kera puoliraakojen pihlajanmarjain. Mutta lämmin oli silti.

It's usually still warm in this time of year but this august has been coldest for a long time. Luckily the sun is warming during the day and one can pretend it's still mid-summer. But I just had to set the table looking like fall, with rusty colored plates, vintage pharmacy bottles and rowan branches.

Kanttarelleja etsimässä

Ei löytynyt metsästä sieniä vaan löytyi tämä hauska vanha ruosteinen hinkki jonka joku oli hyljännyt tien varren ojaan. Tottakai minä sen kyytiini poimin, ihan jo sen takia että pysyy luonto siistinä, mutta ennen kaikkea sen takia, että näin sen jo mielessäni kukkaruukkuna pihallani. 

I was hiking in the forest this other day, trying to find some chantarelles when I came across this old rusty bucket. Someone had dumped it there in a ditch. Of course I just had to take it home with me. And in this case not only to keep the forests clean.

Nakkikioski

Yksi kylki vaunusta on jo saanut kerroksen uutta väripintaa ylleen kun muut vielä odottavat hiomistaan. Ensireaktioni väristä oli kyllä aika karu: "nakkikioskiltahan tuo nyt näyttää", mutta kun silmäni on jo tottunut alkavat höyrymakkaroiden kuvatkin hälvetä mielestä ja ihan kivahan tuo kelmeä beessi tuossa on. Ja koskapa vaunun vesieristys tapahtuu ulkoapäin, määräytyi vaunun värikin sitten sen saumausaineen sävyn mukaan. Eikä tuo minusta hullumpi ole. Erottuupahan joukosta omalla kelmeällä tavallaan.

The first side has a new paint on it. The other three sides are still being sanded. My first reaction to the color was "it looks like a hot dog stand", but now I kind of like it's "almost dead" tone of beige. And it's not that common color for a caravan in Finland.

Jakkaralle jalat

 Vaikka olohuoneen sohvat näyttävät suurilta ei niihin jostain syystä mahdu kolmea ihmistä enempää. Johtuneeko siitä että jokainen ottaa rennoimman mahdollisen asennon, jolloin sohvat täyttyvät vähemmällä. Nyt on kuitenkin yksi istuin lisää jossa lepuuttaa takalistoaan tai koipiaan. Asunnossa pyörinyt vanha nahkajakkara sai alleen kintut olohuoneen edemenneestä nojatuolista ja siirtyi olohuoneeseen paraatipaikalle pönöttämään. Toivottavasti nyt ei kenenkään tarvitse enää lattialla istua sohvien ollessa varattuina selkärangattomille.

The couches in the living room seem big enough but actually can seat only three persons. Mainly because nobody sits on them, everyone sprawls. I had this old leather foot stool and just added legs from the old couch and now I have an extra seat in the living room.

Caravan update

Luontoäiti ei ole ollut puolellani remonttisäiden osalta, mutta vaunu on silti edistynyt pikkuhiljaa. Katto on oiottu ja ulkopintojakin on päästy jo hiomaan. Into päästä jo sisustamaan vaunua purkautui kun kun kunnostin vanhan retkipöydän askartelemalla siihen uuden kannen vanhasta puisesta pihalaatasta. Vierelle löytyi kirpputorilta oikea ajalta oleva retkituoli, jonka kuuskytlukulaisen räikeän kukkakuosin peitin huovalla.  Mukavasti retronnäköinen uusvanha radio löytyi myös kirpputorilta ja se on hyvä se, sillä pitäähän kärryssä nyt musiikin soida (nostalgia-asema tietenkin). 

Mother nature has made it difficult to renovate the caravan this summer. It's been mostly raining every time I had time to do anything to it. But it has progressed, slowly. I've had an urge to to some decorating to the caravan so I fixed the old camping table using an old wooden floor board. The chair is from a flea market and it has such a bright 60's pattern on it I just had to cover it up. The vintage-look radio was also a flea market find.

Kirjasinkuume

Männä vuoden elokuulla, kun pohdin joulukuusen koristeita, ostin itselleni pienen kasan vanhoja puisia kirjasimia. Joulukuuseen eivät kirjasimet päätyneet kun sain ajatuksen loihtia sellaisista uuden logon blogiini. Kuvittelin löytäväni sopivat kirjasimet kohtuuajassa, mutta toisin kävi. Melko tarkalleen vuoden otti että löysin kaikki tarvittavat, järkeen käypään hintaan. Maailmalla ovat kovin haluttuja nämä ja suomen markkinat olivat kohtuullisen ohuet. Mutta nyt on teksti kasassa ja voin vihdoin huokaista onnesta.

I started collecting old letterpress blocks since I wanted to make a new logo for my blog using them. I thought it would be easy to find suitable letters in reasonable time but I was so wrong. In Finland we hardly have any and elsewhere these are very coveted. It took me exactly a year to make my collection complete, without overpaying. But I think it was worth the wait, don't you?