(0)

Jos joku vielä ihmettelee, mitä ne numerot postausten lopussa tarkoittivat, niin tätä. Kodistani on juttu uusimmassa Koti ja keittiö-lehdessä. Ilmestymispäivä on siis huomenna ja siihen laskin, kun en hoksannut että tilaajat saavat lehtensä jo päivää aiemmin.
 Juttu on kuvattu marraskuussa 2008, joten melkoisesti on ehtinyt sisustus täällä jo muuttua noista ajoista (jopa niin, että saisivat tästä melkein jo uuden kotijutun).
Laitan myöhemmin kuvia jutusta, jahka käteni ensin lakkaavat tärisemästä.

JEI!

Jos sopivaa ei löydy...

Se pitää taas tehdä itse. Olohuoneeseen oli haussa iso vanha teollisuusvalaisin, mutta sitä täydellistä yksilöä ei tähän hätään löytynyt (siihen saattoi vaikuttaa myös niiden oikeasti vanhojen suhteellisen suolaiset hinnat). Kerran tuossa kirppareita ja romiksia kierrellessäni löysin tämän jokseenkin vanhahkon turpaansa saaneen teollisuusvalaisimen, jonka muodossa näin potentiaalia olohuoneen lampuksi. Viisitoista euroa ei ollut kovin paha sijoitus, kun lopputuloksessa on sitä sopivaa industrial-henkeä.

(Kyllä se on muuten kivaa ainetta tuo musta Sadolinin puu- ja metallimaali ;-) Hyvin riittoisaakin kaiken lisäksi. Samalla 0,9 litran purkilla maalannut jo kohta puoli kämppää. )


(2)

Loks!

Ja sitten kaikki vain loksahti kohdilleen.

Valoa ei kuvaamiseen ollut vielä tarpeeksi, enkä osaa vielä kameraani käyttää ihan täydellisesti, joten kuvien värit ovat ehkä hieman pielessä (varsinkin kun katsoo ikkunasta ulos - mikä violetti!). Seinän väri tosin omalla koneellani näyttää kyllä siltä miltä pitääkin. Värisävy on tuollainen sinisenharmaa tai harmaansininen miten kukakin sen haluaa tulkita. (Värikoodi on L439)

Pientä säätöä huoneeseen on vielä tulossa, kuten uusia valaisimia ja ehkä matto (jos koirat suo). Muuten alkaa tyyli olla juuri sitä mitä hainkin. Kotoista, lämmintä, mukavaa ja kaukana siitä tylsästä romanttisuudesta valkoisen, messingin ja ruskean sävyissä. AH!


(4)

Tylsyys

Kun tapetti on poissa ja väri vielä purkissa on olohuoneen tunnelma aika tylsän oloinen. Onneksi näin ei ollut kauaa, vaan kahden viime päivän aikana vaihtui tapetti tasaiseen maalipintaan ja tylsyys hävisi jonnekin kauas pois.

Löytö autotallistani

Löysin tämän lampunraadon autotallistani jonne olin sen vuosia sitten "arkistoinut". Aikoinaan olen löytänyt tämän toisen vaaleamman lampun kera roskiksesta. Nyt olisi tarkoitus laittaa tähän uudet sähköt ja koittaa saada kuvun ja varren välinen nivel toimimaan, se on tosi pahasti ruostunut ja kupu ei pysy pystyssä ilman apua. Tiedossa siis mielenkiintoinen taistelu kiinniruostuneiden pulttien kanssa ennenkuin tuo lamppu toimii.


(5)

Jää hyvästi...

On tullut aika. Aika jota pitkään pohdin ja pähkäilin, mutta vihdoin taivuin. On tullut aika luopua olohuoneen tapeteista ja siirtyä uuteen. En kai oikein koskaan oppinut sisustamaan tuon tapetin mukaan, se ei ole ihan täysin minun tyyliäni, mutta kun kaikki muut tykkäsivät niin koin jotenkin että minunkin pitää... vaikken sitten kuitenkaan täysillä pitänyt.

Tänä iltana otamme ukkoni kanssa tapetit alas ja toivottavasti jo huomenna saamme uutta pintaa tilalle. Silloin alkaa olohuoneemme vihdoin näyttämään siltä kun sen pitääkin; eli meiltä. Olen aivan intona!

(Ja ei tuo tapetti ihan kokonaan maailmasta katoa. Askartelin muutama vuosi sitten ystävälleni häiden muistokirjan sekä vieraskirjan, jotka päällystin tuolla kuosilla. Ja on minulla kätköissäni vielä pari palasta omiin tarpeisiin. Sillä tavalla tapetti jää eloon vielä, vaikka seiniltäni katoaakin.)

Lisää mustaa

Työhuoneen sisustuslehtihylly sai ylleen samaa mustaa maalia, jolla menestyksellä olen maalannut jo useammankin huonekalun (riittoisa purkki!) Täytyy sanoa, että pidän tuosta hyllystä päivä päivältä enemmän. Lehdet pysyvät nyt siedettävässä järjestyksessä, eikä tarvitse enää tuskailla kaatuvien lehtipinojen kanssa.


(6)