Meillä on yläkerran isossa makkarissa majaillut syksystä asti siskolasta meille muuttanut kaappi, joka on odotellut siellä, että minulla olisi sopiva hetki ja inspiraatio sipaista siihen uusi maalikerros pintaan, edellisen ollessa meille vähän liian tumma ja kaapin yläkertaan kantamisesta ihan naarmuilla.
Olin miettinyt uutta väriä tosi tarkkaan, mutta sitten kun se inspis vihdoin iski päätin mennä siitä mistä aita on matalin ja käväisin ostamassa nopeasti kuivuvan ja maailman helpoimmin sillä hetkellä saatavilla olevan maalin ja pistin sutien välittämättä siitä, että tämä ei ehkä ole se lopullinen sävy mikä kaappiin jää.
Ja yhden illan uurastuksen jälkeen kaappi on taas vaalea, niin kun se joskus aiemminkin on ollut, sillä tämä kaappi on ennenkin ollut asumassa meillä, vaikka siskon kaappi onkin pääasiassa ollut. Olin tästä kaapista aiemmin ottanut mallia niihin omatekoisiin pukukaappeihin, kun luulin, etten enää ikinä tällaista tänne saa, mutta niin kun näkyy toisinpa kävi!
Rakastan tätä kaappia yli kaiken ja kun sisko ilmoitti, että se olisi nyt minulle tulossa otin se oitis vastaan miettimättä yhtään, että mihin sen saan täällä tungettua, kun joka paikka oli jo valmiiksi täynnä kalustusta, mutta päätin sitten luopua tässä ennen olleesta omatekoisesta kaapista tämän tieltä, että saan tämän hyvälle paikalle ja käyttöön. Sitä omatekoista en arvosta yhtään samanlai kun näitä aitoja vanhoja. (Ja sillekin löytyy kyllä toimi tästä huushollista vielä, tosin vähän modifioituna vaan ensin.)
Tässä on niin ihania yksityiskohtia ja detaljeja joista tykkään tosi paljon, kuten nuo tuuletusaukot ovissa ja vanhat metallisalvat. Saranatkin just niin kun pitää ja tuollaiset shaker-tyyppiset ovet.
Tässä on parhautta myös se, että nyt tässä on alkuperäisen historiansa lisäksi myös paljon meidän siskosten historiaa, ainakin noiden maalikerrosten, valumien ja omatekoisten hyllyjen muodossa. Jokainen uusi kolhu ja klompsukin on historiaa myös. Tosin nyt tässä on niin paljon maalikerroksia, että yksi ovi täytyy painaa kiinni, joten joutunen siitä vähän poistamaan niitä aiempia ja maalaaman vielä uudestaan, mutta teen sen sitten kun päivät sen verran valkenee, että voin säätää tämän sävyn loppuun. Nyt on pääasia, että kaappi saatiin käyttöön ja tavarat sen sisälle hyvään järjestykseen eikä ympäri huonetta niin kun noissa ennen-kuvissa on.
Mutta se mikä tässä on nyt kaikista parasta on se, että nyt tämä on minun ihan oma kaappi sillä sisko ei tätä enää tarvitse. Tosin en ole vielä tästä mitään maksanut, kun ei olla vielä edes hinnasta sovittu, mutta eiköhän sekin jossain vaiheessa selkene. Pääasia, että kaappi on taas täällä. <3 <3 <3
Got this old locker from my sister and this time it's going to stay. I've had this here back in 2008, but since it was my sisters locker I had to give it up when she needed it. But now it's here and I'm going to buy it from her and it'll never ever leave this house again! Love it so much!
Changed the color from blue to pale beige but I still need to paint it once more to adjust the tone a bit, cause I think it looks too white now.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti