Oli kyllä melkoisen mukavat maisemat reilun viikon takaisella vaunureissulla aamuisin, kun kahvia tuossa hörpin. Se oli tietenkin tarkoituskin, kun vaunu pieteetillä parkattiin tuohon rantaan, että ikkunoista näkisi järvelle, mutta niin, ettei olisi ihan selkä tontille päin myöskään, että näyttää nätiltä myös koko leiri, sekin kun on minulle yhtä tärkeää, ettei nyt ihan rytöiseltä näytetä kun kylässä ollaan.
Vaunussa on ikkunoita joka suuntaan, mutta tämän sohvapäädyn maisema oli tällä reissulla se juttu, miksi aamuisin verhot piti aukaista jo melkein ennen kun omat silmäluometkaan olivat irti toisistaan. Tuota oli vain niin kiva tuijotella aina vaunulla piipahtaessa ja tietenkin ottaa välistä kuvia myös muistoksi.
Pyörillä kulkevassa pikkusviitissä on aina kiva tunnelma sisällään ja syyskesän koleissa öissä ihan lämmin, kun pieni sähköpatteri oli päällä. Päivällä ei nyt vielä tarvinnut, kun oli tarpeeksi lämmintä ulkona niin että ovi auki sai kuvia ottaa, mutta kovin paksusti kun ei ole tämä kippo eristetty niin aika kosteaksi olisi mennyt, jos ei iltoja ja öitä olisi lämmitellyt. Kovilla helteillä tuo eristeiden ohuus myös lämmittää vaunun päivisin aika kuumaksi, mutta samasta syystä jäähtyy sitten nopeasti taas kun aurinko laskee, että aika mukavasti on tämä kesämökki eristetty minun mielestäni.
Nyt kun olen viime vuosina pääasiassa yksin reissaillut on minulla vaunusella aina tarkka siivo ja järjestys, miten asiat missäkin ovat. Kahvinkeitin- ja kuppi saavat olla yleensä aina esillä, vaikkei tuo keitin ihan silmiäni hivelekään värinsä puolesta, mutta se on kokonsa puolesta niin näpsäkkä ja hyvät sumpit keittää, että olen sietänyt sitä vallan hienosti kaikki nämä vuodet jo.
Kannettava lyhtyvalo vessareissuja ja muita hämärässä hipsimisiä varten on aina sängyn lähellä keittiön tasolla, josta sen saa napattua kyytiin helposti. Tuo on kyllä hauska, kun siinä on nytkin ties jo montako vuotta vanhat paristot sisällä ja yhä vaan jaksaa kirkkaasti loistella. Mutta ledilamputhan eivät paljoa virtaa tarvitsekaan, että ihmekös tuo.
Tänä vuonna mukana oli myös ihan oikeita pieniä viherkasveja tuolla vaunun sisällä ja ne oli kyllä niin kotoisuutta tuova lisä, että taidanpa ottaa jatkossakin. Yleensä on ollut vain yrtti tai pari mukana tuoksua tuomassa, mutta ne sopii paremmin sellaisille reissuille, jossa vaunulla myös kokataan.
Nyt kun näitä kuvia katsoo ja sitten katsoo ulos omasta ikkunasta tuota harmautta ja sadetta täällä kotona niin vähän harmittaa, ettei ole tuollaista järvimaisemaa täällä, mutta onneksi minut on jo nyt kutsuttu tuon järven rantaan myös ensi kesänä vaunuineni, että sitä odotellessa sitten!
Inside my little vintage Sprite 400 caravan. I had the best view to drink my morning coffees there for sure!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti