Tarpeellisia tavaralöytöjä

Taannoisella kaapinvienti- ja hakumatkalla käytiin tietenkin myös piipahtamassa Hämeenlinnan kirppiksillä ja sieltähän tuli tehtyä oikein mukavia ja tarpeellisia löytöjä taas. Nuo kuvan messinkiset kehykset löysin tosin tällä viikolla tästä paikalliselta Helmi-kirppikseltä kotikulmilta, mutta sopivat niin kivasti mukaan kuvattavaksi näiden muiden kanssa niin pistin samaan syssyyn. Kehykset olivat kolme euroa yhteensä.

Yläkulman lasikupu on löytö kolmella ja puolella eurolla Kantolan Kellarista ja ostelin sen sille aiemmin löytämälleni kaveriksi joulupöytää varten, näitä kun voi hyvin olla enemmänkin kuin vain se yksi.

Tämä kahden euron metallikukka oli osteltava mukaan Kirpputori Loitsusta, vaikken tiedäkään mikä koriste tämä on ja mistä. Se vaan viehätti silmiäni niin kovasti, että oli pakko se saada omaksi. Ehkä tökkään sen ensi kesänä jonkin kepin nokassa kukkapenkkiä koristamaan tai pitelen ihan vain sisäkoristeena, ainakin nyt talven yli.

Kokoelma ihania vanhoja pienikokoisia naulakkokoukkuja löytyivät kaikki Suomen kasarmin aarteista ja olivat yllä ihan huippulöytö taas, kun just tällaisia olen kaipaillut markkinahyllyihini ja muihin pieniin naulakkotarpeisiin. Vitosella koko läjä oli kyllä ihan uskomaton lottovoitto, mutta lempikirppikseni osaa välistä yllättää tällaisen kokeneenkin kirppistelijän ja siksi se onkin just paras.

Pieni suurennuslasi oli myös oiva löytö tarpeeseen, kun jos pitää näillä ikänäkösilmillä tikkua kaivella sormesta tai jotain. Tämä on vieläpä niin nätti, että sitä voi ihan esillä pitää, eikä tarvitse enää etsiskellä laatikoistaan sitä yhtä rumempaa versiota akuutin tikku-asian vastaan (tai sormeen) tullessa. Tällä oli hintaa kuusi ja puoli euroa ja löytyi Vanajankulmasta.

Sieltä löytyivät myös nuo ylimmän kuvan sorvatut puupalikat kaikki yhteensä kaksi euroa, joista ajattelin jossain kohti askarrella sellaisen pienen pöydällä pideltävän hyllyn.

Ja lisäksi löysin tämän ihania pieniä nauloja sisältävän askin Suomen kasarmin aarteista ja ostin sen ihan siksi, että nauloja tarvii aina. Tämä pääsikin sen vaihtokauppa-kaapin entrausprojektissa heti hyvään käyttöön sillä tästä löytyi aivan täydellisen kokoiset korvausnaulat irti repimieni ja vääntyneiden tilalle ja jäi vielä tarpeeksi seuraaviinkin naulausprojekteihin.

My recent fleamarket finds from Hämeenlinna and Järvenpää.

Kaappivaihtarit

Tässä muutama päivä sitten kävi semmoisella tavalla, että melkein hetken mielijohteesta tehtiin tuon Parolan asemattaren kanssa näistä kaapeista vaihtarit päikseen. Kaikki alkoi siitä, kun Katja oli meillä käymässä ja siinä kerroin uusista telkkarin-osto-suunnitelmistani ja kyselin, että olisiko se mahdollisesti myynnissä se hänellä oleva hirveän kivan kokoinen ja näköinen vihreä keittiösenkki, kun meille tulee niin iso telkkari, ettei se enää mahtuisi tähän itsetekemääni harmaaseen kaappiin, kun hän sitten kysäisi hetken kaappia silmäiltyään, että mitäs sille on tapahtumassa, että voisiko se muuttaa heille vaihtarina?

No kyllähän se voi! Minulla ei sille ollut mitään paikkaa tai käyttöä uuden telkkarin tullessa niin oikein hyvin sopi tällaiset vaihtokaupat varsinkin, kun molemmat olivat tästä vielä hyvin mielissään. Minä saisin ihanan vanhan senkin uuden telkkarini alle ja Katja saisi itselleen vähän oven tiellä olevan kalusteen tilalle paljon kätevämmän mittaisen ja nätin kaapin.

Olin menossa käymään hämeessä siitä muutaman päivän päästä ja päätin, että koskapa kontti auki pitää tuon harmaan kaapin kanssa ajella tai peräkärryssä kuskailla niin kannattaa nämä vaihtarit tehdä ennen kun talvi tulee ja vein sen sinne jo nyt, vaikka nämä omat telkkarisuunnitelmat ovatkin vielä vasta ajatuksen asteella. Mutta jos nyt oikein kiirettä pitää niin tuon saa entrattua paikoilleen ennen kun joulumarkkinakiireeni alkavat ja uuden telkkarin kerkiää ostella sitten, kun aika on sille kypsä. 

Että ei ole ollut nyt viikonloppuna meillä tekemisestä puutetta täällä, kun tämä on otettu heti työn alle. On vähän niistetty syvyydestä mittaa pois, kaavittu vanhoja maaleja irti ja nyt se on tuolla tallissa hiottavana samalla, kun minä kirjoittelen täällä tätä postausta. Vielä pitäisi valita uusi värisävy ja maali millä maalata, mutta eiköhän se joku kiva vaaleanruskea tai beige sävy tule olemaan sellaisista kun just nyt tykkäilen (ja sen sorttinen tuolta alta vähän paisteleekin).

Ai että miten hauskaa on taas pitkästä aikaa tällaista vanhaa palautella loistoonsa ja vaikka tämä onkin virallisesti keittiökaappi leikkuu- ja leivinlautoineen, tulee tästä erinomainen senkki olohuoneeseen telkkarin alle ja vastaa meillä ihan täysin tarpeeseen just näin.

We swapped these two cabinets with my friend Katja from Parolan asema. I needd the green one she had in her downstairs kitchen partially blocking a doorway and she needed this slim grey one I had made for my smaller tv in the livigroom to the same spot. We both are very happy now and I get to buy a new bigger tv later after I first restore this back to a better glory (and have one christmas fair).

Löytöjä Löytöpisteestä

Piipahdin ystävän kanssa ihan ohimennen Porvon kirppiksillä ja tällainen pieni, mutta mukava kasa sieltä löytyi kotiinviemisiksi minulle. 

Tuo korurasia oli oikein mieluisa löytö, kun ajattelin sen sopivan yksiin yhden jo omistamani kanssa, mutta kotona huomasin, että sopii nyt vähän liiankin hyvin sillä on aivan täsmälleen samanlainen, No onneksi se maksoi vain vitosen, niin ei niin iso harmitus ole ja voinen aivan hyvin myydä poiskin tämän, jos en muuta käyttöä tai paikkaa tälle keksi.

Pieni posliininen naulakkokoukku oli ystävän bongaama ja hän sen minulle esitteli, että enkö tarvitsisi ja eipä sitä tarvinnut kauaa miettiä, kun tällaiselle löytyy aina tarvetta tästä huushollista. Kahden euron hinta oli myös oikein hyvä kannustin tämän päätöksen tekoon.

Kolmen euron sievä lasipurnukka lähes huuteli minulle yhden pöydän kulmalta, että tällaisen tarvitsen varmasti juhlakauden kattauksiin! Se on just ihana kaikenlaiselle pienelle, kuten vaikkapa oliiveille tai jollekin hillolle ja näyttää varmasti muuten hienolta myös jääkapissa sitten.

Olen sitä mieltä että kivoja puuvartisia lakaisuharjoja ei voi olla koskaan liikaa. Meillä niitä jo on melkein joka huoneessa, mutta aina mahtuu lisää ja tähän neljän ja puolen euron hintaan ostin mielelläni tämän ihka uuden harjan mukaani.

Kaikki nämä löydöt löytyi Porvoon Löytöpisteestä, vaikka käytiin me muuallakin. Sattui vain niin sopivasti olemaan tällä kirppiksellä minulle parhain tuuri.

My recent fleamarket finds from Porvoo.

Raitalaatikko

Tämä viime kuun alussa Tampereelta kirppistelty puulaatikko lojui minulla odottelemassa varsinaista käyttöään ja uuttaa maalipintaa, kun mieleen yhtäkkiä pälkähti melko villi ajatus; mitä jos tekisikin siitä raidallisen sen sijaan, että vaan tylsästi yksivärisen!

En yhtään edes tiedä mistä tuo ajatus oikein alkujaan lähti, mutta toimeen aloin ihan siltä istumalta ja hionnan jälkeen maalasin laatikon ensin kauttaaltaan beigeksi (Vintage Paintin kalkkimaalilla sävy Antique Sand). Ja kun se oli kuivunut niin teippailin hyvällä rajausteipillä siihen oikein kunnon vinoraidoituksen ja maalailin raidat (Vintage Paintin sävyllä Chocolate Brown).

Ja sitten täräytin sen olkkarin pöydälle ja olin ensin ihan, että ei hyvänen aika... Mutta sitten  hetken sitä tuijoteltuani tulin siihen tulokseen, että tuo on oikeastaan ihan sika-magee ja saa jäädä tuohon ainakin joulun ajaksi, kun näyttää valmiiksi jo ihan joltain karkkilahjalta! 

Tämä on tässä myös ihan näppärä, kun meillä ei ikinä jakseta laittaa asioita tuonne pöydän varsinaisiin laatikoihin, (kun ne kinnailee miten sattuu ja tarvitsee aina kahta kättä niiden kanssa pelaamiseen) ja ne jäävät lojumaan tähän esille, niin nyt ne saa nopsasti piiloon tähän laatikkoon, jos siltä tuntuu. (Esim. telkkarin kaukosäädin, puhelimen laturi, kynsiviila, koirien karsta ynnä muuta esteettisesti epämieluisaa, mutta sohvalla lojuessa tarpeellista.) 

Mietin, että pitäisikö vielä ommella tuohon jouluksi sellainen oikein iso kangasrusetti päälle, niin olisi vieläkin enemmän joulukoristeen ja -lahjan näköinen, mutta en ole vielä kerennyt penkoa kangasvarastojani, että olisiko siellä mitään tuohon sopivaa. Ihan kivahan se on noinkin nyt, mukavasti mieltä piristävä, muttei ihan liian överi-jouluinen vielä kuitenkaan. Täytyy vielä hieraista siihen vaha pintaan, että kestää käyttöäkin sitten kolhiintumatta.

Got this idea to paint this old wooden box with stripes and I just had to do it right away. It turned out looking almost like a gift box which isn't that bad since Christmas is around the corner already. Maybe I'll add a big bow on it too later to make it even more festive.

Kaamoksen karkottimet esille

Että minä inhoan talviaikaan siirtymistä ja sitä miten aikaisin pimeä tulee sen johdosta. Senpä takia laitoin heti keittiön ikkunaan jo yhden jouluvalon, jotta mieli piristyisi ja tulisi tunnelmaa tähän muuten niin kovin harmaaseen vuodenaikaan.

Tein tämän valokranssin itse vuosia sitten ja siitä on tullut ihan jo vakiokoristus tähän keittiön ikkunaan näin pimeään vuodenaikaan. Laitan siihen vielä ajastimen, jotta se syttyy ja sammuu siinä itsekseen, ettei tarvitse itse muistaa sitä pälle aina laittaa. Pari tuntia aamulla ja sitten alkuillasta ihan siihen asti, kunnes nukkumaan pitää mennä on ihanaa, että tässä huoneessa on aina tunnelmavaloa, kun sitä tarvitsee.

Meillä on tosi tuuhea ja pieni piha, joten jos ulkona ei luonnonvaloa ole ei sitä ole myöskään alakerrassa sisätiloissa. Ei vaikka nuo sälekaihtimet noista melko pienistä rintamamiestalon ikkunoista ihan auki avaisikin toim. huom. Aurinkoisella säällä täällä kylvetään edelleenkin ihanassa valossa, mutta kun paksut pilvet roikkuvat alhaalla on meillä pistettävä valot päälle päivälläkin, jos kunnolla nähdä tahtoo. Siksipä on kiva poltella tällaisia tunnelmavaloja harmaina päivinä päiväsaikaankin niin ei tunnu niin ankealta se keinovaloissa oleskelu.

Tässä keittiön valokranssissa on vielä se kivuus, että pimeässä sen valot heijastuu myös tuon vitriinin laseista ja antaa illuusion, että täällä olisi jo enemmänkin tuikkivia valoja esillä.

Daylight saving time is here again and it gets dark sooner. Also it's again very gloomy outside so I pulled out the big guns and put up my first Christmas light on the kitchen window. Much better now.

Savihommia matkalla uuniin

Tämä postaus on suurelta osin omien tuotteideni mainos

Viikonlopulla oli taas niin kovin sateista ja sumuista, että oli ihanaa kaivaa savet esille ja muotoilla vähän viimeisimiä inspiksiä, mitä mielessä oli pyörinyt, että jos vaikka tuleville joulumarkkinoille ehtisivät ja aika hyvältähän tuo näyttää että ehtisivät. 

Kaipailin jotain kivaa uutta kuusenkoristetta ja siitäpä sitten syntyi tämmöiset kivat granaattiomenaa mukailevat kuviot. Tein nämä todennäköisesti harmaanruskeaksi palavasta savesta, mutta koskapa en enää noita pussittomia savenjämiäni toisistaan erota jää se vähän ylläriksi, että oliko tämä sitä vaiko jotain muuta. Kivat näistä on tulossa joka tapauksessa, oli se lopullinen väri sitten mikä hyvänsä.

Kokeeksi muovailin myös muutamia tällaisia puhtaat / likaiset lätyköitä, joihin ajattelin magneetin taakse liimata, jotta niitä voi sitten käyttää esim. tiskikoneen etuseinässä. Tein erilaisia muotoja, jotka sitten lasittelen erilaisilla väreillä. Näistäkin tulossa valmiina vallan suloisia sitten, kun nyt ovat vain tylsän harmaita vielä.

Ajatukset munasiivilästä sen kun kehittyvät ja koskapa aiemmat eivät ole vielä olleet tarpeeksi mieleeni päätin kokeilla pari tällaista kukan mallista myös, että josko nämä sitten olisivat paremmin silmiäni hivelevät ja käytössä mukavat. Sekin selviää sitten vasta, kun nämä lasitettua saan, että toimivatko yleensä munasiivilöinä vai päätyvätkö sitenkin johonkin muuhun hommaan.

Myöskin muutama kynttilänjalka-idea oli päästettävä laukkaamaan vapaaksi päästäni ja tällaisia siellä oli ollut muhimassa. Vähän simppeliä kahvallista, rouheampaa uurrettua ja nuo tosi herkät -siis vielä kirjaimellisesti herkät, jännittää saanko uuniin asti ehjänä edes - rusettijalat. Näihin lasittelen todennäköisesti ihan vain valkoista pintaan, ehkä tuohon uurrettuun vähän murrettua. 

Kahvikuppivarastojakin vähän täydennän ja tein sekaan myös muutaman beigeksi palavan kupin ihan vaan kun sellaista savea oli käsillä ja beigeä kuppia ei valikoimissani vielä ole ollutkaan.

Sitä beigeä savea kävin ostelemassa, kun kovasti oli himottanut muotoilla ihan vain itselle muutama tällainen kannu ja ruukku, joita voisi käyttää enimmäkseen somisteina, mutta tietysti myös ihan tarkoitukseensakin silloin kun tarvitsee. Nämä syntyivät levytekniikalla erilaisten muottipallojen ja muiden avustuksella aina kuivuttuaan sopivasti keskelta katkaisten ja yhteen liittäen. Ihan itsekin yllätyin, miten kivoja muotoja sain aikaiseksi ja näistä tulee varmasti ihan superihania sitten valmiiksi poltettuina.

Nyt vaan pitää kuivatella kaikki ja huolitella reunat ja viedä uuniin raakapolttoon ja sitten reilun parin viikon päästä voin esitellä teille millaisia näistä tuli valmiina.

My latest pottery raw on the table. Something to be sold at the upcoming Christmas fair: christmas ornaments, egg sieves, candle holders, coffee mugs, dishwasher magnets and those jugs and pitchers just for myself for decoration and use (mostly decoration).

Porstuan syysinstallaatio

Olin miettinyt jo muutaman viikon, että miten somistaisin porstuan syksyä varten ja vähän jo luovuttanut toivostakin, kun mitään inspistä en hommaan saanut, kunnes tässä iltana eräänä somessa ihailemieni kuivakukka ja heinäinstallaatioiden katselemisesta se vihdoin iski! Ja miten helppoa se olikaan tehdä, kun joka paikka on täynnään kaikenlaista, mitä käydä tuonne poimimassa. 

Tyhjentelin ensin oman pihan kukkapenkeistä hortensioita ja muita vielä kukkivia sisälle kuivumaan sateesta ja ne kuivahtivatkin tosi nopsaan meillä kun takkoja jo poltellaan. Pari nippua harsokukkaa ja muutama neilikka löytyi omista varastoista ja loput heinät, sananjalat ja muut pystyyn kuivahtaneet ojanpiennarkasvit on poimittu koiralenkeiltä ja sienimetsästä. 

Tuo yksi hortensia tuossa lattialla puukorissa on ihan elävä yksilö, jonka nostin vaan pihalta sisälle tätä varten. Onneksi en ollut sitä vielä ehtinyt mihinkään istuttaa, kun niin kivasti nyt sopii tähän somistukseen kuivine kukintoineen.

Tarpeeksi kapeasuiset maljakot loppuivat heti alkuunsa kesken, kun niin montaa eri lajia tuolla on, mutta kasvihuoneesta löytyi onneksi vanhoja vihretä lasipulloja joihin saikin tosi hauskasti esim. nuo pienet heinäniput pysymään pystyssä. Niistä tuli myös kivasti hiukan väriä tähän muuten aika monotoniseen sävymaailmaan mikä noissa kuivissa kasveissa vähän jo on.

Tästä tuli kyllä todella hauska kuivakukka- ja heinäinstallaatio, joka sopii niin täydellisesti nyt tähän syksyyn ja harmauteen, kun ihan vielä ei halua ruveta joulua fiilistelemään, mutta jotain kivaa kaipasi tähän tilaan siksi aikaa. Kannatti ehdottomasti tehdä ja parasta on, ettei maksanut yhtään muuta kun sen vaivan, että poimi ja kuivatti sateen kastelemat sisällä ensin. 

Tämä täytyy ehdottomasti tehdä myös ensi syksynä tähän tilaan, mutta täytyy muistaa tehdä se vaan vähän aikaisemmin, kun just näin lokakuun lopulla, että ehtii sitten nautiskella noista muutaman viikon pidempään kun nyt.

Made this dry flower and grass installation in my porch to spruce it up for fall. It looks so much better live and I love it so much. The perfect and free way to decorate ones home this time of year.

Noin kolmen euron löytöjä

Viime viikolla kerkesin kierrellä vähän kulmakuntien kirppiksillä ja tässä kuvattuna saaliit niiltä reissuilta yhdessä. Tosin tuo raitapyyhe niiden alla on Vintedistä, että sen takia en ole reissannut, kun postiin ja takaisin, mutta secon handia se on sekin. Näissä ostoksissa on nyt hauska noin kolmen euron teema, kun jokaisen hinta on huidellut niillä nurkilla. Pyyhe oli kolme ja puoli.

Hrveän hyvä säkä kävi Tuusulan Femmatorilla, kun yhdestä pöydästä löytyi nämä kaksi hienoa emalisuppiloa. Olen nimittäin jo monta vuotta koittanut löytää tuollaista pientä tarpeeksi siistissä kunnossa ja nyt löysin bonuksena tuon isommankin. Tykkään tämänvärisestä emalista tosi paljon, mutta haluan myös käyttää sitä ja  siksi tuolla kunnolla on ollut niin iso merkitys. 

Pistin nämä kotona heti tiskiin ja liotin hintalapun siinä samalla irti ja nyt en enää muista centilleen mitä näistä pulitin, mutta karvan alle kolme euroa nämä yhteensä olivat, eli lähestulkoon ilmaiset minun mielestä!

Viirin kirppikseltä Klaukkalasta on tämä pieni messinkitassi, joka näin kynttiläaikaan on ihan ehdoton, kun tarvitsee pöytäkynttilälle alusen. Käyhän tämä toki moneen muuhunkin eikä kolmen euron hintaan tarvinnut edes miettiä, että ostanko.

Onnion Storesta Tuusulasta ostin hetken mielijohteesta tämän pienen savimaljakon, kun oli sellainen tunne, että tällaista pientäkin välistä tarvitsee eikä tällainen missään tilaa vie, mutta näyttää nätiltä. Tämäkin maksoi kolme euroa, että ei paljoa kukkaro keventynyt, niin kun ei oikeastaan keventynyt kyllä koko saaliista yhteensäkään.

All of these are my second hand finds from last week and each cost around three euros. Cheap and pretty.

Todella laiskan syyskranssi

Tänä syksynä kävi hyvä säkä siinä, kun taaskaan en muistanut riisua tuota ulko-oven joulukranssia, että se kuivahti kevään ja kesän aikana kauniin oranssiksi tuossa. Nyt on todella laiskan ihmisen syyskranssi, kyllä tämä, kun mitään ei tarvinnut muuta tehdä, kun unohtaa tuo joulusta tuohon! En tiedä mikä ihme siinä on, ettei minulla edes kesällä sytytä katosa tuota ovea vähän tarkemmin, että mitä siinä roikkuu, lienee silmä niin tottunut, etten yksinkertaisesti vaan enää edes huomaa.

En muista enää tämän havun lajia, mutta hyvin on siinä pysyneet neulaset kiinni, toki tuossa katoksen alla on ollut pahimmilta sateilta suojassa, joka selittää sen, että tuo juuttirusettikin on vielä noin hyvässä hapessa. Pikkuisen vaan toinen laita höpsähtänyt muodostaan, mutta hyvin näyttää kranssilta vielä.

Nyt voin siis antaa sen oikein hyvällä omallatunnolla roikuskella tuossa vielä tovin ja kutsua sitä syyskranssiksi, kunnes sitten myöhemmin teen taas tuohon vihreän jouluksi tuon tilalle (ja koitan ehkä olla unohtamatta sitä siihen ensi kesäksi).

Tämä meidän ulko-ovi on kyllä kaikessa rappioromanttisuudessaankin jo aika kulahtaneen näköinen ja haaveilen tuon ulkopinnan uudistamisesta, mutta tuota erityisen ohutta, muodokasta ja kapoista siskonpaneelia en ole vielä löytänyt mistään. Nuo vanhat ovat jo niin lahot, ettei niihin enää mikään maalikaan ota. Olen saanut myös monta ehdotusta, että ottaisin vain paneelit pois ja jättäisin kauniin peilioven esille, mutta en missään nimessä halua tehdä niin, sillä tässä kohti säät räiskivät niin päin tuota ovea, että se olisi pian entinen.

Täytyy siis ottaa nyt oikein asiakseen talven aikana etsiä tuota paneelia tai edes jotain mikä olisi hyvin lähelle sitä ja pistää ensi kesän asialistalle tämän ovivanhuksen entraus.

So I forgot my last years christmas wreath on the door for the spring and summer and it dried out to a nice orange shade that suits fall really well! Talk about a lazy persons fall decorating here! :-D