Hauskaa vappua!

Keinualueen muuttumisleikki

Johan pirskahti väriä pihaan!
Kangas keinussa on vain aseteltu, en ole vielä saanut aikaiseksi ommella siitä "tyynyliinoja". Muut tavarat on kaiveltu porstuasta, huvimajasta ja keittiöstä. Inspiraationlähteinä olivat myös nuo iki-ihanat ruotsalaiset sisustus- ja puutarhalehdet. Kyllä ne tuolla naapurissa osaavat käyttää värejä ihan erilailla, kuin me täällä suomessa :-)
Olipas taas kiva tehdä tällainen sisustusasetelma. Mitäköhän sitä seuraavaksi sommittelisi...

Ostoksia ja inspiksiä

Kävin shoppailemassa pihalle keinun viereen uuden pikkupöydän. (Citymarketista 24,90)
Keinun vieressä oli ennen isompi ja hurjan karu vanha taittopöytä, joka ei oikein ajanut asiaansa. Toiveissa olisi, että tämä uutukainen sopisi tuohon paremmin - ihan vain kahvikupin alustaksi.

Pihalta löysin myös männä kesänä kirppuilemani muoviruukun, johon ostin ärväkänvärisiä pelargonioita piristykseksi ja vapun kunniaksi.

Ajattelin tehdä tässä aurinkoisen iltapäivän ratoksi pienen muuttumisleikin tuohon keinun alueelle. Postailen tuloksen myöhemmin tänään ;-)

Väripyrskähdys

Kierrettyäni sen tuhannen kangaskaupat ja vielä tuhannemman kirpputorit löytääkseni puutarhakeinun tyynyihin sopivaa raitakangasta - vain todetakseni ettei sellaista, mitä etsin ole olemassakaan - löysin tämän. Tämä ei todellakaan ole edes kovin lähellä sitä mitä etsin, mutta jokin tässä värien timakkuudessa viehättää. Oikein väriyrjö etten sanoisi, ja juuri sopiva yhdistelmä piristämään vielä niin ankean väristä pihaani :-)

Keksin myös, että voisin ommella keinun mustiin tyynyihin irrotettavat pääliset. Näin saan ne helposti pesuun ja yhtä helposti vaihtoon, jos ja kun värimieltymykseni muuttuvat :-)

Olen ollut viime aikoina niin hiljainen tämän bloggailun suhteen, että täytyy nyt oikein ottaa itseään niskasta kiinni ja ruveta ahkerammaksi dokumentoinnin suhteen (paljon nimittäin touhuan koko ajan, mutten malta pysähtyä välillä kuvaamaan ja kertomaan muillekin).

Aivan kamala!

Männä kesänä ompelin (lieko kolmannen kerran) pihakeinuun uudet pääliset. Jostain syystä kuvittelin, että mustavalkoinen olisi kivan näköistä ja saattaisi pysyä siistinäkin - voi kuinka väärässä olinkaan! Tuohan näyttää nyt ihan kamalan epäsiistiltä. Täytyy mennä kangaskaupoille ja katsoa josko löytyisi jokin kiva, vaikka raidallinen (turkoosi, pinkki, vihreä) kangas, josta voisi tällä kertaa ommella irrotettavat pääliset.

Keinu on todellakin ainakin 25 vuotta vanha ja pelastettu joskus aivan ruostuneena parempaan talteen. Reilu kymmenen vuotta sitten se on hiekkapuhallettu ja maalattu uudelleen. Katos on lienee toinen itsetekemäni ja pahasti näyttää siltä, että joudun tänä vuonna jälleen tekemään senkin uudestaan :-) Hitsi, kun tuollaisen löytäisi jostain valmiina, mutta uudempien keinujen kattosysteemit ovat niin kovin erilaiset...

Laiskottaa ja ei jaksaisi, mutta estetiikan vuoksi
on uhrauduttava ;-)

Huh hellettä!

Nyt kun ilmat sallivat alkaa puutarhasta tunkea esiin vaikka mitä. Vielä pari tällaista päivää niin alkaa tosissaan vihertää :-)

Ihan pihalla

Olen viettänyt viimepäivät pääsääntöisesti pihahommissa, siksi tämä bloggailukin jäänyt hieman vähemmälle.

Tässä muutama "raadollinen" kuva pihastamme huhtikuisessa asussaan.


Ostaessamme talon oli koko 600m2 tontti pääasiassa hiekkakenttää. Unelmapuutarhani on nimenomaan vanha ja runsas, jota täällä nyt kolmen vuoden aikana on yritetty aikaansaada. Tässä esimerkiksi yritän luoda vanhaa henkeä tekemällä pihalta löytyneistä betoninkappaleista laatoitettua polkua. Polku etenee sitä tahtia kun betoninpaloja löytyy.


Piskuinen pihamme oli niin paljas ja karu, että päädyimme rajaamaan tontin pari reunaa suhteellisen suurikokoisilla tuijilla. Rahaa paloi melko kivasti, mutta mikään ei korvaa tuijien antamaa näkösuojaa. Muutaman vuoden kuluttua aion alkaa leikkaamaan aitaa muotoon, jotta saan siihen samaa fiilistä kuin kunnon vanhoissa kuusiaidoissakin on.


Istutukset on etupihalla rajatu kivillä, ihan siksi, että niitä tontilta löytyi mukavasti. Herkuttelen ajatuksella laatoittaa kaikki hiekkakäytävät, mutta sitä ennen pitäisi kyllä voittaa lotossa - sen verran hintavia laatat tuntuvat olevan. Täytyy tyytyä tuohon hiekkaan - on siinäkin puolensa.


Ja lopuksi vielä kuva, jossa vähän taloakin pilkistää. Meillä on remontti vielä niin vaiheessa ulkonakin, etten ole kehdannut täällä paljon talon ilmiasua esitellä. Tässä nyt kuitenkin "paraatipuoli". Kesemmällä rohkenen ehkä esitellä ulkoseinäremonttimme vaiheita takapuoleltakin ;-) Tämä puoli siis jo remontoitu melkein valmiiksi. (Tuo kamala silmäsärky eli lämpöpumppu muuttaa myös kesän aikana jonnekin vähemmän silmiinpistävään paikkaan.)

Edellisesta postauksesta intoutuneena

Ommella hurautin marimekon jämäpalasta kaksi tyynyä lisää porstuan penkeille. Vielä pitää löytää jostain joku timakka vihreäsävyinen kangaspala josta saan vielä kaksi tyynyä, niin on sitten kaikille mahdollisille istujille pehmukkeet.

Varastojen kätköistä

Pengoin varastojani ihan muita asioita etsien, kun vastaani ikävelivät nämä söpöt vintage-tyynyt. Olin saanut nämä pari kesää sitten kaveriltani ja ilmeisesti unohtanut niiden olemassaolon samointein, koska en ollut niitä käyttöön tajunnut laittaa. Hetkohta pälkähti päähäni, että josko nämä sopisivat porstuan penkeille pyllynlämmittimiksi, ja kas oivasti sopivatkin.

Pari sisäkuvaa vaunusta

Löysin vielä nämä pari sisäkuvaa vaunusta viime kesältä. (Vaunu on hieman hankala kuvattava kokonsa puolesta. Nämä kuvat on ovensuusta otettu.) Nyt en voinut kuvata, koska jostain syystä vaunussa sisällä istuskeli parin auton kesärenkaat talvisäilytyksessä, enkä jaksanut niitä ruveta siirtelemään :-)

Sisätiloissa olisi tarkoitus purkaa kaikki seinälevyt ja osin koolaukset sekä eristeet irti ja korvata ne uusilla ja ehkä hieman nykyaikaisemmilla vaihtoehdoilla (vanhat eristeet on lasivillaa, hyi!). Hienot vanhat kaapit ja työtaso saavat vaunuun jäädä, mutta tietysti hienoiksi entistettyinä. Saattaa olla, että pätkäisen tuosta sisäosiltaan mustavalkoisen kokonaisuuden. Kiiltävän mustat kaapit, musta nappimuovilattia ja puhtaan valkoiset seinät ja katto...

Asuntovaunuprojektin lähtölaukaus

Lämpimän sään kirvoittamana painuin ostamaan itselleni vaaleanpunaisen ämpärin sekä kumikäsineet ja tein vihdoin sen, mikä olisi pitänyt tehdä jo viime kesänä - pesin asuntovaunun.


Homma ei loppujen lopuksi ollut edes kovin rankka, osin sen takia, että kattoa en ylettänyt/jaksanut pestä ja osin sen takia, että lika ei ollutkaan niin tiukassa kun näytti. Tiskiharjaa ja vähän mäntysuopaista vettä, niin johan tuli puhdasta.

Ostin vaunun siis viime kesänä yhden vanhan talon pihasta, jossa se oli loikoillut jalavan alla paikoillaan ainakin viimeiset viisitoista vuotta. Siitä kaikki nuo tauhkat ja jäkälät.


Ehkä vielä hieman rassukan näköinen, kun tuo katto on noin likainen, mutta hyvä siitä tulee.



Ihania yksityiskohtia - vanhat valonkuvut. Kaikki tämmöiset olisi tarkoitus säästää ja pitää entisellään.


Ja taas tuo väri. Tämä on siis joskus alkujaan ollut turkoosinsininen. Jännä miten tuota sävyä pulpahtelee nyt esiin sieltä ja täältä elämässäni. Ihan selkeä lemppari :-)


Vaunu on siis tarkoitus korjata ja laittaa käyttökuntoon ns. ikuisuusprojektina, eli teen sitä aina kun ehdin ja jaksan. Se ei ole tällä hetkellä edes rekisterissä, mutta tämän kesän tavoite on saada se sinne. Käyttökunnossakaan se ei ihan ole, koska sisätilat on jo osin purettu, mutta tukeva ja rungoltaan peruskuntoinen hän muuten on. Kerron täällä aina projektin etenemisestä, sitten kun jotain aikaiseksi saan. Hommaa on PALJON :-)

(Ja niille, joita kiinnostaa vaunu on merkiltään Sprite (1 AKS-400) ja vuosimalli on 1964. Vaunu on massaltaan 435kg, mikä tarkoittaa sitä, että käytännössä se katsotaan peräkärryksi, joka ei vaadi vuosittaista katsastusta. Pituutta kopilla on noin. 3050mm ja leveyttä 1950mm. Vuodepaikkoja siinä on ollut neljä (joista yksi riippumattotyyppinen ratkaisu). Vaunussa ei ole varsinaisia jarruja.)

Grillikauden avajaiset

Vietettiin isännän kanssa kaksistaaan grillikauden avajaisia. Sisustin porstuaan meille pienen bistron, jossa herkuttelimme oikein urakalla. Edes pöytäliinaa en silittänyt, niin kiire oli päästä grilliherkkujen kimppuun.

Saanee jäädä tuonne porstuaan tuo pirttikalusto. Ihan kivasti sinne sopi syömään, vaikka aika ahtaalta näyttääkin. Ja mikä mahtavinta, porstuassa oli lämmin kuin kesähelteellä konsanaan, vaikka grillituokiomme ajoittui näin alkuiltaan, jolloin enää viimeiset auringonsäteet tavoittivat pikku bistromme.

Räsyä vai ei räsyä, kas siinä pulma

Sain kälyltä tällaisen ihanan ja herkänvärisen räsymaton eilen. Olin ihan varma, että se sopisi loistavasti keittiöni kesäiseen väriteemaan, mutta lätkäistyäni räsyn lattiaan se vaan ei ihan istu. Värit matossa ovat niin herkut, etten voi käsittää miksi tuo riitelee sisustussilmäni kanssa. Koitan katsella sitä vielä pari päivää ja jos se ei ala miellyttää etsin tilalle jotain muuta.

Kevätsiivouksen lomassa

Porstuan uudelleenjärjestelyn johdosta piti keksiä siellä majaileville tavaroille uudet säilytyspaikat. Rottinkituoli vaelsi keittiöön - toki se on liian matala syömiseen, mutta ah se on mukava puhelimessajuoruamis-tuoli! Ja muutenkin siinä on mukava istuskella ja katsella keittön touhuja. Enää ei ole edes niin kiire löytää niitä kahta uutta tuolia pinnatuolien kaveriksi.

KEVÄT !

Nyt se on virallisesti täällä (säätilan harmaudesta huolimatta). Huomasin juuri äsken ulkona, että ensimmäiset lumikellot alkavat kukkia puutarhassani. Ihan pian on vihreää! :-)

Kevät toi, kevät toi maalarin...

Vihdoinkin sain aikaiseksi kaivaa vintin perukoilta nämä edelliseen keittiönpöytään kuuluvat penkit, ja maalata ne. Aikomus on sovitella näitä ensin porstuaan ja sitten mahdollisesti kesemmällä huvimajaan. En malta odottaa pääsiäistä ja lämpimiä kelejä, jolloin porstuamme lämpiää sen verran, että voin kattaa sinne ruokapöydän.

Maalarin laiskuus sen kun yltyy. Isäntä hioi penkkejä tuntitolkulla ja sitten tämä maalari sutaisi vain yhden kerroksen maalia, jonka jälkeen väsähti ja totesi - että hyvät tuli, saa kelvata! (ehtii sen toisen kerroksen maalata joskus myöhemminkin...)

Makuuhuoneen lähes huomaamaton, mutta tärkeä verhomuutos

Kirppistelin tuossa uudemmat samettiverhot makuuhuoneeseen. Ei niissä vanhoissakaan mitään kamalampaa vikaa ollut, kaipasin vain hieman tuoreempaa ruskean sävyä ja nämä uudet kun kävelivät vastaan tiesin heti, että ne sopivat visiooni loistavasti. Vanhemmat verhot ovat tuollaiset suklaanruskeat ja nämä uudet ovat enemmän muodikkaat mudan väriset. Pidän enemmän tästä uudesta sävystä. Se rimmaa paremmin messingin ja mustan kanssa tehden huoneen värimaailmasta jotenkin pehmeämmän.

Meillä tosiaan ei jakseta silitellä verhoja, ne oikenevat kyllä ajan mittaan itsekseenkin roikkuessaan :-)

Luova innovaatio

Pälpätin ystäväni kanssa puhelimessa ja samalla sain päähäni ruuvata nämä virkatut pikkuliinat kerrosvadin lautasiin. Varsin hauska viritys siitä tulikin, liinat kun olivat lähes lautasten kokoiset. Tokkopa tuohon silti uskaltaa mitään laittaa, ettei liinat sotkeudu.

Aprillipäivän kirppuilut

Aurinkoisen aprillipäivän kunniaksi piipahdin kirpuilla ja saaliiksi sain:

Turkoosi kaitaliina 0,50e
Turkoosit virkatut pikkuliinat yht 3e
Muurlan lasikerrosvati 5e

Vihdoinkin on kevät!