Niin joutui joulu porstuaan

Vihdoin hellitti pakkanen sen verran, että tämä vilukissa uskalsi porstuaan laittamaan sen nätiksi joulua varten. Oli sitä jo odoteltukin, tila oli nimittäin jäänyt ihan syksyiseen kuntoon ja sieltä sai ensinnä kantaa ulos ruukkuihinsa jäätyneet kesäkukkien jämät. Onneksi olin sieltä ottanut talteen jo aiemmin kaikki oliivipuut ja muratteja lukuunottamatta muut monivuotiset, jotka viettävät nyt talveaan turvassa sisätiloissa portaikossamme.

Laittelin tilalle vähän jouluvihreitä, lyhtyjä ja kaikkea just sillä hetkellä silmiini nättiä ja lopputuloksesta tuli ihan älyttömän söötti ja kiva kokonaisuus. 

Olin pari vuotta sitten ostellut noita isoja sammalpalloja tietämättä mihin niitä oikein käyttäisin, mutta nyt keksin laittaa toisen vaan jalalliseen ruukkuun ja isomman täräytin tuohon tänä vuonna kuusta vaille jääneen keijukuusen jalkaan, samalla meiningillä kun tässä pari viikkoa sitten askartelemassani  sisäversiossakin.

Ja voi kuulkaa, että oli kiva vihdoin laittaa tähän kesäkuussa kirppisteltyyn talolyhtyyn tuikut sisälle. Oli todella kaiken sen odottamisen väärti ja elämys kun pääsi näkemään miltä lyhty joulufiiliksessä näyttääkään, mielestäni ihan kuin piparkakkutalo tuossa keskellä!

Sen seuraan sopii täydellisesti tuo ystävältä lahjaksi saatu ihana valurautainen tammenterho. Olen täällä tänään naureskellut sitä, että me ollaan tuon ystäväni kanssa kyllä ihan oravia, kun olemme tässä syksyn mittaan ostelleet toisillemme lahjaksi tammenterhoja, minä betonisia hänelle ja hän tuon rautaisen minulle. Kunnon kurremeininkiä!

Porstuan somisteeksi sopi nyt loistavasti myös kaikki jo pari viikkoa sitten hamstraamani kranssimateriaalit, joista aion askarrella jouluksi aidot vihreät koristeet sisällä käytettäväksi. Erityisen onnekas olin kun löysin Naapuripitäjän isosta kukkakaupasta laatikollisen oikeaa sammaltakin, josta olen jo vuosia haaveillut. Havuista ja muista teen kransseja, mutta sammalta olisi kiva käyttää johonkin oikein luovaan, en vain vielä ole ihan keksinyt, että mitä se voisi olla, mutta eiköhän se tässä selkiinny, kun tekemisen alkuun pääsen.

Ja lopuksi porstuaan sopi loistavasti tämä siskoni kirppiskuormasta joskus vuosia sitten ostamani lasitähti, joka on ollut melkoinen murheenkryyni siitä asti. Ei siis siksi, etteikö olisi ihan huiman nätti vaan siksi, etten ole sitä monista yrityksistäni huolimatta saanut jouluisin oikein sopimaan mihinkään sisustuksissani, kunnes älysin ottaa siitä sähköjohdot irti ja laittaa sen pelkäksi koristeeksi ilman ripustamista ja valoa. Nyt se toimii melkein missä vaan ja on just niin kaunis, kun mihin siinä alunperin ihastuinkin.

Finally the weather warmed up so that I could go to my cold porch and spruce it up for Christmas. I had so much fun decorating the space today, I hope you can see it in these pictures too.