tiistai 30. syyskuuta 2014

Syysporstua

Ja porstuaankin on tullut jo syys. Päätin etten jaksa vielä tehdä tilaan kunnon siivousta koskapa vuodenaika on niin sotkuista että tuossa tilassa se menisi hukkaan pian. Antaa tuulen tuivertaa sisälle lehtiä ja pölyä - se itseasiassa toimii esteettisesti oikein hyvin nyt.

Keväällä otin pois tilasta siellä oleen kiiinteän penkin ja sen jälkeen onkin ollut hieman vaikeampaa sisustaa tilaa. Penkki jotenkin määritteli katselusuunnan ja nyt syyssisustukseen pistinkin penkin tilalle vanhoista pullokoreista hyllykön saadakseni taas tilaan minun silmääni oikean perspektiivin. 

Tila on itseasiassa hirmuisen pieni. Leveyttä on vain 160cm ja pituutta himpun päälle kolme metriä, josta oviaukot sisääntuloineen nappaavat vajaan metrin. Siksi kuvaan aina tästä suunnasta kun en laajalla kulmallakaan saa järjellisiä näkymiä muihin suuntiin. 

Nyt kurpitsoineen, lyhtyineen ja muine syksyisine elementteineen se näyttää oikein kivalta taas tästä suunnasta ja toimii hirmuisen hyvin sellaisena tervetulleeksi toivottavana tilana vieraille sekä ennenkaikkea talon omalle väelle. Ja illalla kun valo vähenee pienet patterikynttilät tuolla loistavat luoden lempeää ja lämpöistä tunnelmaa ja sinne on välillä mukava jostain kurkistaa ihan vain ihaillakseen tuota pientä tilaa, kiitollisena siitä että se on olemassa.

The porch has had it's annual makeover for fall. This year I didn't have the bench there so I put a shelving unit made out of vintage bottle crates there to make the perspective right for my eye. In this small space (1,7yd x 3,2yd) it's almost impossible to look at it from a differend angle other than this. So why mess with something that works.
I used a lot of pumpkins, the wind blew in some fall leafs that I didn't mind and of course there's those  led-candles I made earlier this week. And when the night comes they make the small space glow with warmth and cosyness and it's so nice and welcoming to come home through there.

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Juuri oikean kokoisia kynttilöitä

Pieni idea iski päähäni kauppareissulla kun koitin etsiä sopivan kokoisia patterikynttilöitä porstuan lyhtyihin (siellä kun ei viitsi eläviä tulia puutalossa vartioimatta pitää). Muutaman kaupan kierrettyäni ja vain yhtä kokoluokkaa kynttilöitä nähtyäni keksin että tuollaisen pienen patterituikunhan voi periaatteessa upottaa melkein mihinlaiseen oikeaan kynttilään tahansa ja lopputulos näyttäisi varmasti aika kivalta.

Ei kai siinä, tarpeet ostettuani marssin kotiin ja pistin toimeksi. Reikäsahalla kynttilöihin kolot, liiat steariinit pois ja siistiminen kätevästi hiustenkuivaajalla pintaa sulattamalla. Kamala siivohan tuosta tuli eikä reiät ihan keskelle kynttilää osuneet, mutta en antanut sen hommaa haitata.

Ja hyväthän niistä tuli. Juuri oikean kokoiset kynttilät porstuan lyhtyihin ja aika pienellä vaivalla rahasta nyt puhumattakaan. Seuraavaksi täytyy kokeilla miten tämä toimii jonkin värillisen kynttilän kohdalla. Jos tuikun upottaa tarpeeksi syvälle se ei pistä silmään niin pahasti ja ainakin kauempaa nämä menevät jo melkein ihan oikeasta. Ainakin ihan oikealta patterikynttilältä näyttävät.

I'm very particular about the size of the candles in my lanterns. I hate if theyre too big or too little. They need to be just right. 
 I can't use real candles in spaces like my porch. It's just too dangerous in a wood built house to leave a candle burning unwatched, so I normally use battery operated candles instead. Since there isn't that much differend sizes available in the battery candle world I custom made my own. I got some small battery candles and a couple of real candles. I drilled holes to the real candles and finished them up with my hair dryer. The small candles inside the real ones work just as well as the real ones and the best part is that these ones are the perfect size for my lanterns in the porch. Clever and actually cheaper than buying a this size battery candle.

lauantai 27. syyskuuta 2014

Vaatevitriini

Ostin siskolta ja sen mieheltä tämän vanhan viehättävästi rupsahtaneen vitriinin joka heillä lojui hyljättynä varastossa. Oikein kinuamalla kinusin sen heiltä kun olin saanut päähäni tehdä siitä meille uuden naulakon eteiseen. 
Ja oikeassa olin päähänpistoni kanssa. Tämä sopii mitoiltaan tähän tilaan kaikista naulakkoviritelmistäni parhaiten. Se on juuri sopivan syvä kapeaan tilaan ja juuri sopivan leveä imemään sisäänsä tarpeellisen määrän takkeja. Otin vain toisen lasioven ja ylimääräiset hyllyt pois ja jätin paikalleen oven jossa ei ole lasia, näin siitä on helppo pujottaa takkinsa naulakkoon vitriinimäisen ilmeen siitä kärsimättä. Vanha autotallissani majaillut talonpoikaisnaulakkokin sopi uuden maalipinnan myötä kaapin ilmeeseen ja käyttötarkoitukseen mitä parhaiten.

Olen myöskin aivan valtavan mielissäni tuosta näyttelytilasta kaapin päällä. Tehoneliöissämme ei ole ollut liiemmälti paikkoja pitää kivoja asioita esillä ja tämän vitriinin myötä sain yhden kaivatun ja kauniin tilan lisää. Tällä hetkellä silmää viehättää kovin tämä nykyinen asetelma, ihan vain värien. muotojen ja aiheiden vuoksi.

Eli rohkeasti kannattaa kokeilla uusia käyttötarkoituksia kalusteille, jos tila on tiukassa mutta mieli halajaa tietyn tyylistä. Kun siinä onnistuu, on se kyllä ihan parhautta.

I bought this super cute vintage glass cabinet from my sister and her hubby. They had no use for it and I realized I could turn it in to a coat cabinet for my hall. I removed the extra shelves, took the other glass door off (the remaining one one has no glass) and put a vintage coat rack in it. It works so perfectly now and still looks like a cabinet. I love it.

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Pieni tupa puutarhassa

Yheistyössä Tikkurilan kanssa
Muistin yllättäin etten olekaan vielä esitellyt kasvihuoneen viimeisteltyä värimaailmaa täällä blogissa. No korjkataanpa tuokin erhe tässä ja nyt.

Pitkän harkinnan jälkeen valitsin ikkunanpokien väriksi tuon tiilenpunaisen (Unica akva ja sävy 543X). Olisin voinut myös maalata ikkunat samalla hienolla vihreällä kun ovetkin (sävy L449), mutta halusin välttämättä saada mökkiin hieman omaa persoonallisuutta ja siksi päädyin punaiseen. Vihreällä se olisi ollut ehkä liian sopusointuinen. Nyt se näyttää mielestäni vähän slaavilaiselta ja sopii loistavasti yhteen puutarhan sävyjen kanssa. Melkein en malta odottaa miltä se näyttää talven valkoisia hankia vasten noilla väreillä. Toivoakseni oikein kutsuvalta ja lämpimältä.

Männäyönä ollut pikkuhalla ei vielä päässyt tekemään tuhojaan tomaatteihin. Siellä olivat turvassa ja lämpimässä vaikkei tuota ole eristetty yhtään mistään. Ikkunoiden väleistäkin paistaa päivä iloisesti läpi (ja varmaan menee tuulikin yhtä iloisesti). Olen melkein jo odottanut että kuolisivat pois että pääsisin laittamaan kasvihuoneeseen syyssisustusta, mutta siellä vain porskuttavat. Ei auttaisi vielä valittaa, kovin makoisia ovat oman sadon tomaatit, mutta kun kärsimätön luonne olen.

In collaboration with Tikkurila paints. I had totally forgotten to show you the new color scene of my green house. I selected the tile red (Tikkurila paints, shade number 543X) color just to give the structure some warmth and make it look unique. I almost can't wait to see how those colors work with cool white snow, as it looks so warm and inviting in the green of my garden.

lauantai 20. syyskuuta 2014

Sputnik

Täytyy kyllä myöntää että olen ihan mestari ostelemaan asioita hetken mielijohteesta. Tämä kerrassaan veikeä jättikokoinen vanha tv-studion lamppu sulatti samantein sydämeni sympaattisella muodollaan enkä miettinyt oikeastaan minuuttiakaan kun sen ostin Sisustusbloggaajien kirpputorilta Weekday Carnivalin Riikan pöydästä. Mieskin oli ihan lieskoissa tästä löydöstä.

Ja sitten kotona koitimme asetella sen suurta olemusta eri paikkoihin asunnossa vain todetaksemme että sen muhkeat muodot saivat kaiken piskuisessa talossamme näyttämään nukkekodilta tai kutistuskoneen läpi käyneeltä. No onneksi autotallissa tämä suuri koko ei ollut enää mikään ongelma ja paikkoja sen esillepitämiseen löytyy kyllä. Ensin pitää vain siivota ja laittaa paikat taas nätiksi joka syksyisen klapisavotan jäljiltä. Mutta miettikää miten hienoa on talvella hakea tuolta halkoja tuollaisen valaisimen loisteessa. Melko prameaa etten sanoisi.

I got this vintage tv-studio spotlight from the interios bloggers fleamarket. It was sold to me by Riikka from Weekday Carnival. As the lamp is way too big for my house it's perfect for my garage. Just think of the joy of getting some firewood from there with this lamp shining the light. Oh, almost can't wait the winter to come.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Yhteensopivat ostokset

Lupasin kertoa teille enemmän viimepäivien tapahtumista tekemistäni ostoksista ja tässä otos numero yksi. Habitaresta, Roomagen osastolta löysin itselleni tällaisen hienon vanhan rappukäytävän ilmoitustaulun. Tämä on siis sellainen johon voi lasin väliin laittaa tärkeitä asioita. Ihastuin tuohon välittömästi ja koskapa hinta oli edukas ei tarvinnut edes kahdesti miettiä.

Ja kun sitten Sisustusbloggaajien kirpputorilta löytyi Parolan aseman pöydästä nämä superhienot flanellograafikirjaimet tiesin että nyt se ilmoitustaulu löysi tarkoituksensa.

Ja se ei haittaa ettei ilmoitustaulu ole ihan sitä materiaalia missä nuo kirjaimet itsekseen pysyvät, lasi pitää ne kyllä paikoillaan. Tyyli on tärkein ja se on nyt kohdillaan. 

Nyt voin vaihdella sisustustauluni sanomaa aina fiiliksen mukaan tai vaikka välittää sen kautta tärkeitä viestejä perheelle. Koirat ainakin ovat hyvin mielissään tästä lauseesta, tosin ihmettelevät miksi vain toiselle karkki. No, paketissa ei ollut kuin kolme i-kirjainta. Täytyy leikata niitä jostain lisää ensin niin saadaan hurtat monikkoon.

Heres some of my finds from Habitare and the Interior bloggers fleamarket.
The vintage bulletin board is from Roomage and the vintage flanellograf letters I got from Parolan asema -blog. I like it when I buy something fun and then find something to work with it and double the fun. (The text in the board says" don't forget to give dog candy" Needless to say our dogs love it.)

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Sisustusbloggajien kirpparilla

Eilinen päivä Sisustusbloggaajien kirpputori- ja myyjäistapahtumassa oli ihan huikea suksee. Itse möin taas pöydän tyhjäksi ja tuli siinä sivussa tehtyä myös hyviä löytöjä kollegoiden pöydistä. Kotimatkalla apurina ollut mieskin tokaisi että harvemmin sitä kirpputorilta lähtee taskut täynnä rahaa ja auton takakontti aarteita. (Niistä aarteista tulee postaus sitten erikseen myöhemmin).

Oli niin kova jännitys tuolla ennen kun ihmiset sisään päästettiin että kuvatessa paikkoja onnistuin rähmäisemään sormella linssiin. Suurin osa kuvista oli tästä syystä pilalla, mutta tässä muutama onnistuneempi otos osviitaksi siitä miltä paikalla näytti. Oma pöytä ensimäisissä kuvissa.

Ihanaa oli ja paikka oli mitä tunnelmallisin. Tilava, kaunis ja valoisa ja niin hyvällä paikalla siellä ratapihan omassa maailmassa. Hyvin todennäköisesti olemme tuolla jatkossakin. Ainakin joulumyyjäisistä oli jo puhetta...

Saturdays fleamarket event was a huge success (again). I sold almost everything and made some cool finds from the other sellers tables. My husband told me when we left that it's not usual to make some money while you spend it at the same time.
The place was so beautiful that we are already planning the future events to be held there too. I've heard a rumor of a pre christmas market coming up next...