Villatunika vilukissalle

Sain just valmiiksi viime kesänä ystävälle lupaamani villatunikan ja voi, että kun siitä tuli söpö! Hän oli ihastellut itselleni tekemää ruskeaa versiota ja kun kerroin, että neulaisen tuollaisen ihan käden käänteessä oli homma sillä selvä. Hän hankki langat lempivärissään vaaleanpunaisessa (Novita Isoveli 531 teeruusu) ja minä pistin puikot pyörimään melkein saman tien. Sitten tulikin hetkeksi kaikkea muuta ja neule jäi vähäksi aikaa telakalle, mutta tässä pari viikkoa sitten otin sen taas esille ja kilkuttelin loppuun. Juuri sopivasti, kun ilmat alkavat pian viiletä.

Niissä itselle tekemissä on v-mallinen kaula-aukko, mutta tähän ystävä halusi pyöreän ja sellaisen hän myös sai. Muutoin tunika tuli ihan samalla kaavalla kun omatkin, mitä nyt hihoissa vähän kitsastelin kerrosten korkeudessa niin, että niistä tuli ehkä kaksi senttiä lyhyemmät kun omissani, hän kun hitusen lyhyempi minusta on.

Mutta tärkeintä kaikessa on se, että tässä on myös taskut. Sinne saa vilukissa talteen tarpeelliset mukana kannettavat ja on myös paikka pitää käsiä silloin, kun niitä haluaa taskuissa lepuuttaa. 

Ja nyt on neule jo uudella omistajallaan ja minulla sekä hyvä mieli, että hirveä himo neuloa jotain muutakin, jottei tv:n katselu tunnu niin huikealta ajanhaaskuulta, jos siinä vaan makaa ja sormiaan tyhjänä pyörittelee. Ehkäpä sieltä ilmestyy taas pian tilaus joltain ystävistäni, jahka keräävät ensin rohkeutta kysyä, kun luulevat niin isoksi vaivaksi tällaista neulomishommaa, vaikka itselle se on kaikista mieluisinta puuhaa telkkarin äärellä roikkuessa.

Made this cute pink knit dress for a friend that lives in an old house and needs extra warmth during winter. She got the yarn and I did the work watching television. Loved every minute of it and now I need a new project, cause I'm hooked on knitting again!

Pelti pellille

Muistin viime tipassa ennen hyvien kesäkelien loppumista viime talvesta asti mielessä olleen projektin poistaa maalit tuosta takan edessä olevasta pellistä. Se oli nääs ennen yhtä valkoinen kun tuo uunikin ja jotenkin olin ihan hirveän kyllästynyt siihen, ei enää yhtään näyttänyt kivalta silmiini, jos oli oikeastaan koskaan näyttänytkään. Kokeilin silloin talvella siihen varovasti maalinpoistoainetta ja se kun toimi, mutta haisi ihan hirveälle sisätiloissa, päätin, että kesällä poistetaan tuosta maalit pihalla, ja hip ja hei, onneksi muistin ja nyt se on paljon paremman värinen!

Ihan pelkkä maalinpoistoaine ei riittänyt vaan peltiä piti myös vähän hioa sen perään, joten nyt se on kovin teräksisen näköinen ja osin aika kirkas väriltään. Luotan kuitenkin siihen, että tuossa se pian patinoituu, samenee ja muuttuu enemmän sellaisen kivan käytetyn näköiseksi, mistä haaveilen. Voisihan sitä vähän avittaa siinä patinoitumisessa, mutta koskapa lämmityskausi on ihan just alkamassa jätän ne konstit ensi kesään, jos tuo ei tuossa talven aikana kiiltoastettaan kovin vielä muuta.

Harmittaa vaan nyt kokonaisuudessa kun viime talvena putosi pari hehkuvaa kekälettä tuhkalaatikon etureunaan enkä huomannut ajoissa ja ne polttivat lootan läpi maalipintaan ikävät jäljet. Opinpahan pitämään tuhkalootaa tyhjempänä niin ettei se muodosta sisäänsä kukkulaa mitä pitkin kekäleet etureunaan asti pääsevät valumaan.

Toinen mikä nyt vähän huvittaa on, etten huomannut kuvia ottaessani laisinkaan noita nuohoojan kädenjälkiä pöntön kyljissä. Onneksi ne lähti sieltä ihan vaan rätillä pyyhkäisemällä, tuhkaloota sen sijaan tarvitsisi uuden maalipinnan alaosiinsa ja tuossa on tietenkin tuollainen puolihimmeä maalarinvalkoinen pulverimaalipinta, mitä on tosi vaikea yrittää kopioida. 

Mutta pelti pönttösen edessä on nyt huimasti kivampi kun ennen. Kolhiutunut valkoinen on historiaa ja paremmin vanhan talon tyyliin sopiva teräksenväri saa silmäni hymyilemään. Tuhkaloota entrataan jahka ensin keksin mistä sopivan maalin siihen löydän. Voi olla että jää ensi kesään se, ellei syksy nyt vielä ota takapakkia sen verran.

Removed the white paint from the floor covering tin in front  of this oven and it's so much better now. Looks more old this way. The only thing that bothers me now are those burn marks on the front of the ash drawer, that happened last winter when some burning cinder fell in to it too close to the front. Hopefully I'll find a paint to fix that before the fall really starts, if not I'll deal with it next summer.

Kurkistus skafferiin

Pesutuvan lisäksi toinen komero mihin ollaan ihan älyttömän tyytyväisiä tässä huushollissa on tietty tämä skafferi keittiössä. Itse varsinkin rakastan sisustella sitä ja koitan aina metsästellä kirppiksiltä kauneimpia säilytysratkaisuja kaikelle tarpeelliselle sen sisällä. On kiva, että sieltä löytää kaiken helposti, mutta on myös kiva jos asiat eivät ole ihan liikaa näkösällä, varsinkin jos vähän liian räikeitä ovat silmiini katsella.

Useimmat ruokapakkaukset ovatkin just niitä silmiini liian räikeitä ja siksi on kiva, että tänne on löytynyt  sopivia vanhoja ja vanhan oloisia puulootia niiden piilotteluun. Viimeisimmän löytöni tein hauskasti ihan omista kirppisrojuistani, kun tuo mendoza puulaatikko ei ollut mennyt parilla viime rompetorilla kellekään kaupaksi. Nyt se sattui onnekkaasti osumaan silmiini varastossa, kun etsiskelin jotain koria tai lootaa minne kätkeä tuo hehkuvan punainen pizzauuni, jota myös on ruukattu tässä skafferissa säilyttää. Siellä se nyt piilottelee söpösti, eikä enää tarvitse ensimmäisenä ihailla sen helakoita kylkiä joka kerran kun oven avaa.

Mutta nätit koneet saa tietenkin olla esillä, kuten tämä KitchenAidin yleiskone. Sille suunnittelin hyllypaikan varta vasten tähän, josta se on kaikista helpoin mukaan kantaa, se kun ei ihan kevyimmästä päästä oleva vekotin ole. Tuossa se myös tulee kivoiten edukseen, ollen ensimmäisiä asioita, jotka komerosta silmään osuu.

Nyt tuolla on vähän väljää kesän jäljiltä, kun juhliin lainatuista lasipurkeista osa on vielä tyhjillään ja muutenkaan hyllyt eivät ruokatarvikkeiden painosta notku. Se on kuitenkin hyvä välillä käyttää tuolta asioita ensin pois ennen kun uutta hamstraa tilalle. Ihan pian täällä taas on täydempää,kun talvi tulee eikä kaupassa jaksa enää joka päivä rampata.

This pantry has been the best idea ever and I just love to decorate it's insides to look the prettiest. So happy that I found an old wood crate from my own junk pile to store the bright red pizza oven that I thought didn't look good in this otherwise curated color scheme I have going on here.

Pienessä pesutuvassa

Tämä pieni pesutupa tässä eteisen vanhassa komerossa on ollut kyllä niin hyvä paikka, ettei tosikaan. Vaikka vieläkään ei ole saatu sitä pistorasiaa tuonne kaapin sisälle ja oven listoituskin on edelleen vaiheessa on se silti hurjan näppärää, kun kone on nyt tässä eikä enää keittiön skafferissa. 

Päästiin heti keväällä testaamaan myös pesukoneen vaihtaminen uuteen ovi irrottamalla karmeineen ja se oli ihan yhtä näppärää kun olin ounastellutkin, ei montaa minuuttia mennyt siinä. 

Intouduin tekemään tuonne hyllylle nätit purkit viimeisimmässä Unelmien Talo&Koti-lehdessä ollutta Parolan aseman peltipurkkiohjetta mukaillen. Sinkkimaalilla tulee niin ihana vanhanaikainen väri purkkiin kun purkkiin ja mustalla tussilla tai dymolla tehdyt etiketit viimeistelevät tyylin. Nyt ei näytä enää tahranpoistoaine rumalta kirkasvärisessä muovilootassaan ja marseille-saippua pysyy turvassa ja pölyttömänä omassaan.

Nimesin tuon tahranpoistoaineen tahrasuolaksi tuohon purkkiinsa, koska se kuulosti ja näytti nimenä kivammalta kun pidempi vastineensa. Hyllyiltä löytyy myös tahrasooda, jonka myös laitoin itse koristeltuun purkkiin, mutta se oli valmiiksi niin nätin värinen että sinkkimaalia se ei enää kaivannut.

Kiva on ollut myös uusi pesukone, jossa paljon enemmän ohjelmavaihtoehtoja, kun vanhassa, joka meillä olikin jo melkein kymmenen vuotta ollut. Toivotaan tälle uudelle vehkeellekin yhtä pitkää ikää ja että toimisi sen ikänsä yhtä moitteetta kun edellinenkin. 

We have so enjoyed our little laundry closet here in the hall. We got a new machine in there since the previous died last spring and it's been even more fun now, since this one is more silent and has more washing programs in it. I also have enjoyed decorating the the closet with sprucing up old tin cans to storage stain removers in a more beautiful way. 

Hullu hyllylöytö

Tein muutama viikko sitten torista hullun hyllylöydön, kun puolinukuksissa katselin olisiko siellä jotain vähän isompaa tarjolla kasvihuoneen säilyttimeksi sen edellisen vihreäksi maalaamani sijaan. Sehän oli muuten vallan kiva ja ihana hyllykkö se vihreä, mutta ihan auttamattoman liian pieni säilytystarpeisiimme ja tilavampi, mutta yhtä kiva oli toiveissa ja kuinka ollakaan sellainen sieltä sitten löytyi!

Olin haaveillut tällaisesta isosta hyllyosasta missä säädettävät hyllyt ja alaosaan tarvitsin pari syvempää kaappia. Bonusta vanhasta iästä ja hyvistä puupinnoista halvasta hinnasta nyt puhumattakaan. Tämän nähdessä tuntui että ihan lotossa voitto tuli. Mittaa kokonaisuudella oli just sen verran, että yläsokkeli irrottamalla se just ja just tähän tilaan mahtui ja kuten kuvista näkee se imi itseensä heti kaikki tavarani ja tilaa jäi vielä rutkasti kesäkukkien ruukuille ynnä muille, joille sitä säilytystilaa täällä tarvittiinkin.

Haluan vielä maalata hyllykön ulkopinnat pellavaöljymaalilla jonkun värisiksi, mutta kun en ole sitä väriä osannut vielä päättää roikkuu homma nyt vähän jäissä sen suhteen. Onneksi maalauskelejä vielä riittää, niin ettei päätöksentekoa tarvitse ihan vielä kiirehtiä ja jos siltä tuntuu voihan sen tehdä vasta keväälläkin ja miettiä rauhassa talven yli ensin. Mutta maalata se pitää jos tässä kasvihuoneessa tätä aion käyttää sillä se pellavaöljymaali suojaa tämän pintoja vähän sitten niiltä ilmankosteuden rajuilta vaihteluilta, mitä tässä tilassa eri vuodenaikoihin on.

Nyt on sitten ihanaa, kun saan kaikki kukkaruukut ja muut koristukset säilöön samaan paikkaan ja esille, eikä tarvitse sitten enää penkoa koko tonttia läpi, että missä se mikäkin ruukku säilössä olikaan. Helpottaa elämää suuresti varsinkin talvella, kun lumi hautaa alleen useimmat pihan säilytyspaikat ja siellä olevat tavarat ja nyt niitä ei tarvitse enää etukäteen suunnitella, että mihin mikäkin laitetaan, kun kaikki voi olla tässä.  Ja miten ihanaa myös se, että tästä tulee varmasti aivan älyttömän hurmaava sitten kun se ihan täynnä tavaraa on, kun se jo nyt näyttää niin kivalta tuolla.

P.S. Se vihreä hyllykkö olisi tarkoitus laittaa myyyntiin tässä jossain vaiheeessa, että jos siellä kiinnostuneita sitä kohtaan on, niin laittakaa viestiä tulemaan niin kerron siitä lisää. Halvalla ajattelin siitä luopua nyt. ;-)

Got this new old shelving unit to my greenhouse to solve all my storage problems in a go. Now I can fit everything I need there and all is where I can see them too. Pretty and practical.

Koristuksia jouluun ja puutarhaan

Hauskoja pieniä kirppislöytöjä on taas tullut tehtyä, vaikken mitään suurempaa kirppisturneeta ole hetkeen kerinnyt edes mietiskellä. Tässä lähialueilla on pyörähdelty aina kun on ehditty ja jotain on aina silloin tällöin löydettykin. Tässä viimeaikojen löydöt. Hauska vihreä vanha peltiasia eurolla Mäntsälän Wanhasta Nallesta ja peltitähti alle eurolla Järvenpäästä Helmi-kirpputorilta.

Kaksi rautaliskoa löytyi myös Järvenpään Helmi-kirppikseltä huikeaan kolmen euron kappalehintaan ja ostelin välittömästi ne molemmat, sillä tiedän yhden ystäväni ilostuvan tällaisesta puutarhakoristeesta myös. Itse olen salaa haaveillut liskokoristeesta puutarhassani jonkun kiven päällä lepäilemässä ja nyt sen saa unelmasta todeksi. Pitää vaan valita se paikka nyt ensin, että missä se olisi tarpeeksi hyvin sekä piilossa, että esillä, sillä tykkään eniten puutarhassani sellaisista koristuksista, jotka eivät ihan heti pistä silmään vaan yllättävät vasta vähän myöhemmin.

Aina pitää olla myös sen verran joulumielellä liikkeellä kirppiksiä kierrellessään, että jos bongaa jotain itselleen sopivaa se pitää ostaa vaikka sitten keskellä kesää. Nämä peltisydämet saattavat vaihtaa värinsä vielä ennen kun koristekäyttöön tulevat, mutta sen teen sitten vasta lähempänä joulua, kun muut koristeasiat on lyöty lukkoon ensin. 

Vitosen keramiikkaruukku oli hyvä löytö Mäntsälän Wanhasta Nallesta. Tällaiset ovat hyvin monikäyttöisiä koristuksia tässä huushollissa vaikkei tämä vettä ihan pidäkään. Sisään mahtuu kuitenkin sujauttamaan aika isonkin maljakon, jos tällaisessa haluaa vaikka kukkia pidellä, mutta vallan kiva se on ihan näin ilmankin.

Lyhdyt ovat minulle ihan sellainen ikuinen ongelma, että mitä raaskii pitää pihalla esillä, ne kun tuppaavat siellä menemään huonoiksi aika nopsaan jos ympäri vuoden käyttää. Tällai valmiiksi patinoituneen kanssa ei tarvitse olla niin turhan tarkka, luulen että tästä tulee vaan ajan kanssa vieläkin kivampi jos kokonaan joka puolelta ruostuu. Tämäkin löytyi Järvenpäästä Helmi-kirppikseltä ja hinta oli karvan alle vitosen.

My recent fleamarket finds. Something for the garden and something for the upcoming Christmas. All looks good together.

Syyskuisena aamuna keittiössä

Nyt on monena aamuna ollut ihanan aurinkoista ja keittiö on oikein kylpenyt valossa. Joka kerran on vaan käynyt niin, että juuri kun olen kaivanut kameran esille menee se aurinko pilveen ja palaa vasta iltapäivän puolella, kun se ei enää paista tähän huoneeseen. Tänään olin kuitenkin varustautunut paremmin ja nappasin kameran käsille heti ja pian ne ensimmäiset säteet pilvien takaa tulivatkin esille ja sain kun sainkin ikuistettua tännekin keittiöni kylvyn aamupäivän syysauringossa.

Tämä on ihan paras huone keittiönä juurikin tuon aamuisen valon vuoksi. On niin ihana tulla tänne aamukahvia keittelemään, kun virkistävää valoa riittää herättämään unisimmankin kahvinkeittelijän. Näitä aamuja onneksi vielä vähän aikaa riittää kun aurinko jaksaa nousta tarpeeksi korkealle, joten täytyy ottaa ilo irti näistä nyt, että jaksaa sitten marraskuun pimeydessä näiden muistelemisen voimalla kahvinsa keitellä.

Nyt kun aurinko on jo alempana osuu sen säteet kivasti ympäri keittiötä ja läikehtii pitkin seiniä ja lattioita. Ne tiivistyvät vähän lehvästöjen läpi pihalla ennen kun tänne osuvat ja tekevät niin hauskoja kuvioita liikkuessaan eri pinnoilla. Vielä tuntuu ihan kesältä täällä.

Meillä on vielä hyttysverkkokin esillä odottamassa, koska sääennusteet lupailevat aika kivoja tuuletusilmoja vielä muutamaksi päiväksi ja mikään ei mielestäni ole ihanampaa kun pistää kunnon läpiveto koko taloon ja viiletellä ympäriinsä ihanassa ilmavirrassa. 

This kitchen is my favourite room all year round because it has the best light. I captured this early fall's morning sun that played on it's walls today and I hope we still get plenty of this before the winter and darkness comes.