sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Viikonloppuna

Viikonloppuna olen vain hengaillut kotona ja nautiskellut työnteosta ja kotiaskareista. Takapihan ryteikössä kasvava ruusukin puhkesi kukkaan. Se on saanut kasvaa tuolla ihan rauhassa nokkosten ja vuohenputkien seassa, leikkaamatta ja muutenkin vailla huomiota, mutta silti se vuodesta toiseen kasvaa, voi hyvin ja kukkii upeasti, mutta nopeasti. Sanomattakin lienee selvää, ettei minulla ole haisuakaan sen lajista tai edes siitä onko se ollut tuolla aina. Huomioni kiinnittyi siihen vasta kun oltiin asuttu tässä jo pari vuotta ja se pilkisti rikkaruohojen seasta kukkineen. Kaunis se kuitenkin on, vaaleanpunaisine, kerrottuine kukkineen, että ihan varmaan joku oikea ruusu, eikä mikään rikkaruoho.

Vähän juhlaakin on viikonlopussa ollut kun ystävä pistäytyi ja laitettiin grilli tulille. Männä talvena puhuin juustotarjottimista ja siitä, että niitä pitäisi tehdä useamminkin, mutta enpä ole tässä välissä kerennyt, enneko nyt. Ihan hirveän montaa juustolajia ei tuossa näy, mutta kyllä minä sen juustotarjottimeksi lasken, kun siinä on juusto ja tarjotin. Hirveän hyvä jälkiruoka raskaan grilliaterian jälkeen.

Pyykkiäkin on taas urakalla pesty kun ilmat antavat myöten kuivatella niitä ulkona. En tiedä mitään parempaa tuoksua lakanoissa kun kesällä ulkona kuivatettu pyykki. Kun kelejä piisaa kuivuu meillä helposti tuossa kolmekin eri koneellista päivän mittaan täysin kuiviksi ja hyvän tuoksuisiksi. Ihan parasta.

Ja niitä töitäkin olen kaiken muun lorvimisen seassa saanut tehtyä. Keramiikkapaja on taas vallanut työhuoneen ja savea kaulitaan muotteihin juuri sen verran kun päivän aikana sattuu huvittamaan. Muutama tilauskulho tosin tehdään vähän ripeämmällä otteella, mutta muuten ei näin kesäviikonloppuna oteta työnteosta liikaa stressiä.

Jotta vallan on ollut kiva ja letkeä meno täällä. Kuis sulla on mennyt viikonloppu?

My weekend was full of fun things to do and friends. Rose is blooming and laundry is drying outside. We had a small barbeque on friday and I made a cheese tray for dessert. As one can see there is only one cheese there, but as there also is the tray I'm going to call it a cheese tray.

I also have been making some pottery again. Here they are drying in the cupboard I have in my study. As they all turn as white as the ones on the third shelve I can take them to the kiln. But that is going to take a while, they need to be left drying with time.

perjantai 28. kesäkuuta 2019

Lähes aina avoinna

Pienessä porstuakaupassani on näin kesäisin oikein hyvä tunnelma tulla ostoksille. Talven kylmyyden sijaan lämpöä piisaa eikä astioita tarvitse nostella sisätiloihin tarkempaa hipelöintiä varten sormien jäätymisen välttämiseksi. Aukioloajatkin voi valoisten iltojen myötä ruuvata myöhemmäski, ihan miten kulloisellekin asiakkaalle on sopinut.

Puoti palvelee nyt ihan koko kesän ajan varaamalla. Sähköpostilla (nettiversion sivun vas. ylälaita) vaan kyselyä tulemaan niin katsotaan sopiva aika tulla. Posteihin vastaaminen käy nyt loman ajan vähän hitaammalla kuin yleensä, mutta jos ei jäniksen seljässä ole tulonsa kanssa niin yleensä hyvin ehtii kun päivää, paria aiemmin kyselee.

Valikoimaa on vielä varastoissa hyvin lukuunottamatta lautasia ja kulhoja, jotka ottivat ja lopahtivat jo rompetorilla. Mutta kuppeja, mukeja, kauhoja, lusikoita, saippuakuppeja, ruukkuja ja isoja tarjoiluastioita on vielä saatavilla kesäkattauksiin tai viemisiksi.

Pistä siis viestiä ja poikkea Järvenpäässä jos lomamatkasi tänne suuntaan vie.  P.s. Porstuakaupan valikoimissa myös koko pienen kylttikaupan tuotanto.

My little pottery shop in my porch is open all summer long.

torstai 27. kesäkuuta 2019

Lipeästä ja rasvasta

Saippua on kiinnostellut tässä jo muutaman vuoden ja erityisesti se, mitä se sisältää. Olen ostellut käyttööni erilaisia luomusaippuoita ja yleensä ne hyviksi todennut verrattuna vähemmän luomuihin versioihin. Jossain vaiheessa alkoi kiinnostella todella paljon myös valmistaa saippuaa itse, joten aloin tutkiskella aihetta tarkemmin ja totesin pian, että itse tekemällä voi saada aikaan juuri sellaista saippuaa kun itse haluaa. Just niin luomua kun vaan tahtoo. Ensin pitää vaan oikeasti ymmärtää miten homma toimii.

Aihetta googlailtuani tuli pian selväksi, että saippuan tekeminen on niin monipuolista puuhaa, että jos haluan sen oikeasti oppia kannattaa aiheeseen tutustua hyvän opaskirjan muodossa. Saara Kuhan Saippuakirjaa suositeltiin niin monessa yhteydessä, että sellainen lähti tilaukseen samoin tein ja kun kirjan käsiini sain alkoi intohimoinen opiskelu. 

Luin kirjan kannesta kanteen monta kertaa ja aloin hamstrata tarvikkeita saippuan valmistamiseen. Hommasin kattilat, kulhot, sekoittimet ja kaapimet, kumihanskat ja essun ja muut. Keräsin kaikki yhteen isoon laatikkoon jota säilytän erillään kaikesta muusta. Sitten kävin ostamassa lipeää ja rasvoja, tuoksuja ja yrttejä ja luin kirjan vielä kertaalleen ennen kun aloin miettiä millä reseptillä kokeilisin ensin.

Kun olin päättänyt reseptin, pidin kirjaa tiukasti vierellä koko valmistusprojektin ajan ja olin hyvin tarkkana kaikesta. Mitat tulivat grammalleen ja tein kaiken niin kuin ohjeessa sanottiin ja kas, siitähän syntyi saippuaa.

Massa jämähti muottiin vuorokaudessa, niin kuin pitikin ja kun hetki tuli kuoria se ulos purkistaan tuntui ettei enää jännittänyt edes niin paljoa kun aloittaessa. Terävällä veitsellä vaan pötkö viipaleiksi ja kuivumaan ainakin kuukaudeksi niin sitten minulla olisi ihan omatekemääni laventelin tuoksuista avokadoöljysaippuaa.

Tämä tehty siis tuosta saippuakirjasta löytyvällä reseptillä. Massassa on avokadoöljyä, kookosrasvaa, laventeliöljyä ja kuivattuja laventelin kukintoja. Lopputulos ehkä hieman liian keltainen värimakuuni tai edes laventelin kanssa yhteensopiva, mutta se tuskin haittaa, koska tuoksu ainakin on erittäin hyvä ja saippua tuntuu jo ihan saippualta. Lopulliseen testiin se pääsee vasta kuivuttuaan, mutta luulenpa jo nyt, että hyvä siitä tuli.

Tästä innostuneena päätin kokeilla vielä kerran ja valikoin uuden reseptin (jonka rohkeana etsin netistä) ja tein vielä satsin rosmariinisaippuaa samalla.

Se onnistui ihan yhtä hyvin kun laventelisaippuakin, tosin geelautui vain enimmäkseen keskeltä, mutta koska sekin on vain ulkonäköhaitta ei se haittaa minua ollenkaan. Nämä sivat vielä kauniin vaaleanvihreän värin spirulinajauheella ja ja luulen, että tästä tuli heti suosikkisaippuani näistä kahdesta. Ainakin tuoksuvat huumaavalle ja näyttävät nätiltä. Pesuominaisuudet selviävät vasta myöhemmin. Näissä saippuoissa on rasvoina kookosrasva, oliiviöljy ja sheavoi ja mausteena rosmariiniöljy ja kuivattu rosmariini.

Että ei se ole niin vaikeaa se saippuan tekeminen, kunhan aiheen opettelee ja tekee tasan niin kuin ohjeessa sanotaan. Lipeä on aineena vaarallista, mutta valmiissa saippuoissa sitä ei enää ole eikä sitä tarvitse siksi pelätä. Suosittelen tuota Saara Kuhan Saippuakirjaa aiheen opiskeluun, se on selkeä ja siinä asiat on selitetty kuvien avustuksella. Upposi kertaheitolla myös heikomman lukuihmisen tajuntaan.

Nyt tässä mietityttää vaan, että jaksanko odotella noiden aiempien saippuoiden valmistumista vai tekisinkö vielä satsin jotain kivaa saippuaa. Tämä on äärimmäisen addiktoiva harrastus näemmä tämäkin. 

Made my first handmade soaps the other day. Studied the subject first thoroughly with the help of a good book (Saippuakirja by Saara Kuha). Got the tools and materials for the making and just did it. The first batch outcame so nicely I had to make another one too and now I have sweet lavender soap and rosemary soap drying here. Can't wait the weeks to go by to get these to use. 

tiistai 25. kesäkuuta 2019

Purkkirakkaus

Olin koittanut löytää keittiööni mieleistä purnukkaa puukauhojen ja -lastojen säilyttimeksi, mutta kovin oli hankala löytää sellaista josta pidin. Mielessä oli jotain vähän rouheaa ja vanhanaikaista, käsintehtyä, mutta sopusuhtaista ja ehdottomasti vaaleaa keramiikkaa. Sellaista ei vain tuntunut olevan olemassakaan mitä mielessäni näin. Siinä sitten kun asiaa tuskailin muistui mieleeni keramiikanopettajani Henna Nivarpää-Ampujan dreijan äärellä työssään ja äkkiä tajusin, että minunhan pitää tilata hänet tekemään minulle mielimäni purnukka! Ja niinhän sitten tein.

Kuvailin hänelle mitä mielessäni näin ja toin malliksi yhden sinnepäin olevan mittasuhteita varten ja kas, pian sainkin kännykkääni kuvia purnukasta suoraan dreijan päältä tulleena. Näin heti että nyt osui nappiin ja kun työ oli poltettu ja lasitettu oli se ihan täydellisesti juuri se mitä olin etsinyt. Siis aivan täydellisesti! 

Nyt on hellan vierellä ihan just sen näköistä kun olin haaveillutkin ja kauhat ja lastat siististi ihanassa purkissaan, jonne mahtuvat juuri sopivasti ja tilaa on vielä parille uudellekin. 

Jos mielit itse dreijaamalla käsintehtyä keramiikkaa niin suosittelen katsomaan Hennan Instagramista miten taitava ja monipuolinen hän onkaan. Ja jos jotain tiettyä halajat niin suosittelen häntä erityisen paljon myös tilaustöihin. Kuten näistä kuvista näkyy, hän on todella loistava lukemaan asiakkaan toiveita. :-)

I've been craving for a certain looking pot for my spatulas and ladles but hadn't found a suitable one from anywhere. As I was wondering what to do about it I suddenly remembered my pottery teacher Henna Nivarpää-Ampuja, She's a master at the wheel and I could ask her to make me a pot I wanted. So I did and it became so, so perfect. She read me so right and the pot is exactly I was looking for!
Check out her Instagram here to see what else she can do.

sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Auringonlaskun aikaan

Kun ilta saa tulee puutarhaan aivan uusi tunnelma, kun sytytetään sinne valot. Siellä on siellä täällä puissa ja pensaissa vielä jouluvalot paikallaan joiden lisäksi kasvihuoneen pehmeä valo loistaa sen sisältä ympäristöön. Tummien pensaiden reunustama piha muuttuu iltaisin aivan omaksi pieneksi maailmakseen, salaiseksi paikaksi jonne muut eivät näe.

Kasvihuoneen pehmeä valo ei häiritse itse kasveja koska on värilämpötilaltaan niin lämpöinen. Vanhat hehkulamput sinnittelevät vielä vaikka muutama niistä on jo sammunut, mutta tykkään tuosta hämyisästä valosta  nyt niin paljon, etten ole kiirehtinyt vielä uusien ostamista. Hankitaan sitten kun tulee liian pimeää.

Piha on niin kiva ja tunnelmallinen ja se kuiskii juuri nyt korvaani, että "järjestä puutarhajuhlat tänä kesänä" ja luulen että kyllä on ihan pakko järjestää, kun puitteet ovat näin kohdillaan.

The garden by night. I still have some of the christmas lights in there and the green house has a set of vintage bulbs in it that share a warm glow around it in the warm summer night. I can hear the garden whispering to me to plan a garden party in there this summer, and you know what? I think I will do just that.

lauantai 22. kesäkuuta 2019

Taajamajuhannus

Olemme niitä ihmisiä, jotka eivät taida oikeastaan sen kummemmin juhlia juhannusta. Emme yleensä liiku silloin kotoa mihinkään, mitä nyt mies tykkää tehdä ylitöitä. Itselläni se johtuu siitä, etten voi sietää ihmismassoja ja ruuhkaa ja kaikkea sitä negatiivisuutta mikä niihin liittyy. Pysyn mieluiten kotona kaukana kaikesta hälinästä, omassa rauhassa ja nautin siitä kun hetkeksi taajamassakin hiljenee.

Olla möllötän, teen pikkuaskareita ja tänä juhannuksena hoitelen yhtä ylimääräistä pikkukoiraa, joka tuli juhlapyhiä tänne viettämään. 

Pyykinpesu on mieleistä puuhaa aurinkoisilla ilmoilla, sillä kesällä kuivataan pyykit pihalla aina kun sää sen vain sallii. Juhannuskokon sijaan täällä onkin yleensä pihaa koristanut pyykkiteline jossa muutaman tunnin välein vaihtunut kokoelma erilaisia tekstiilejä. Aurinko on ihan paras kuivattaja ja parhaimmillaan pienen tuulenvireen avittamana kuivuu koneellinen pihalla ihan parissa tunnissa.

Kukkia on käyty myös poimimassa, niin kuin juhannuksena kuuluu, tosin nyt ei tyynyn alle tarvitse seitsemää laittaa kun siippa jo löytyy, mutta pöydälle koristeeksi totta kai. 

Vanha talo on pitänyt hyvin suojassa paahteelta, kun ikkunoissa on päiväsaikaan pidetty sälekaihtimia kiinni. Yöksi avataan akkunat ja aamuyöstä suljetaan niin pääsee yön viileys hyvin sisälle ja kun päiväsaikaan ei auringon lämpöä päästetä tulvimaan sisälle on täällä helteelläkin aivan viihtyisää olla. 

Kuinkas se sinun juhannus on sujunut? Oletko samanlai introvertti kotijuhannustelija kun minäkin, vai riekuitko seppele päässä mökkirannassa muiden muassa juhlien?

The midsummer has been calm and mellow here at home. I'm not the biggest fan of traffic jams and large amounts of people, so I tend to stay at home on national holidays instead of travelling.  Had a third dog visiting us, watching over me doing laundry an picking flowers.

tiistai 18. kesäkuuta 2019

Paikka varjossa

Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi ommella pihasohvaan sen istuintyynyn. Kauan siinä taas kestikin, vaikka yleensä olen käänteissäni varsin nopea. Nyt ei vaan sytyttänyt ompeluhomma vaikka kuinka yritin ja valmista tulikin vain niskasta tiukasti kiinni ottamalla, mutta odotus kannatti, sillä tyynystä tuli varsin oivallinen. 

Täytteenä siinä on meidän vuosia sitten ompelemani pihakeinun tyynyjen täytteet. Hyvät vaahtomuovipalaset, jotka olin paatoksella repinyt ylimääräisestä patjasta jo edellisessä kämpässä asuessamme. Hyvin liki parikymmentä vuotta vanhat täytteet siis, mutta edelleen yhtä pehmoiset kuin uudet. Kierrätystä se tämäkin tavallaan, vaikka ihan puhtaasti ei sohva nyt muuten syntynytkään, selkänojatyynyt kävin nimittäin hakemassa Ikeasta. Maltti ommella loppui tyystin tuon istuinpatjan tekemisen jälkeen enkä jaksanut enää pitää projektia roikkumassa sitä ompeluinspistä odottaen.

Muutoin istuinpaikka syntyi pitkälti vanhoja jo olemassaolevia kalusteita käyttäen. Tässä on mitä parhain nyt hellepäiviä vietellä sillä paikka on aivan varhaista aamua lukuunottamatta varjoinen ja mukava. Päivänvarjoa ei oikeasti edes tarvitsisi, mutta tuossa takana korkealle kurotteleva kaunokuusama vaatii suojan kalusteille, kukan terälehtiä ja marjoja tiputellessaan. Varjo pitää suuremmat roskamäärät vähän sivummalla, niin ettei koko ajan tarvitse ola puistelemassa ja pyyhkimässä. 

Mutta kuulkaa kelpaa se nyt tuolla olla. Sohva on tyynyineen ihan älyttömän ihana loikoilupaikka ja hyvin olen mielissäni siitä. Kannatti ottaa sieltä niskasta kiinni ja pistää toimeksi.

So I finally made the seat cushion to the diy-couch frame I made earlier this spring. For some reason it was really hard to start the job, I had to force myself to do it, but now that it's done I can't help but wonder, why on earth it was so difficult to start? This place is the comfiest spot to spend these hot summer days. Cool in the shade with a lovely couch to nest in.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Kesä ja kasvihuone

Vaikka alkukesä onkin ollut aika kuiva, on meidän piha ja puutarha röyhähtänyt ihan uskomattomaan kukoistukseen. Varsinkin kasvihuone ja sen ympäristö ovat aivan täynnään vihreää ja siitä inspiroituneena laitoin sinne sisällekin jo vähän kasvamaan.

Siellä on tuttuun tapaan vähän tomaattia ja yrttejä, niin kuin aiempinakin kesinä. Tykkäämme tomaateista ihan hulluina ja yrtit on kivoja sekä tuoksun antajina että ruokaan napsittavina puhumattakaan siitä, että näyttävät vielä kivalle tuolla. 

Uudet puutarhatuolitkin pääsivät jo paikoilleen pienen pöydän äärelle. Tuossa on niin mukava istuksia kahvikupposen äärellä tai muuten vaan nautiskelemassa kasvimajan rentouttavasta tunnelmasta.

Huoneen ympärille olen laittanut ihanuuksia ruukkuihin, kuten suosikkejani laventelia, rosmariinia. Niitä on niin kiva ohi kulkiessaan hieman hipellellä ja nauttia niiden vahvan huumaavasta tuoksusta. Lisäksi siinä on tietysti timjamia, se edelleenkin epäilyttävän eloton laakeripuu, hyvin ruukussa viihtyvä kuunlilja sekä sininata jonka olin vain unohtanut ruukkuun talveksi, josta se keväällä minua iloisena tervehti uusilla pontevilla korsillaan.

Varsin viehkeää on siis kun on vihreää. Tuolla viihtyy nyt niin hyvin sekä ihmiset että eläimet.

Summer is here and the garden is green and lush. We love to hang out in our green room where we have some tomatoes and spices inside. Outside we have some potted greenery to look and to touch. I just love the sent of rosemary and lavender and often touch it just to smell my hands later. Ah, how I love this summer!

tiistai 11. kesäkuuta 2019

Muista kastella kasvimaa

Muistattekos kun tässä taannoin rutisin, että ei tule kesää? No sitten se tuli ja rytinällä tulikin. Pääsin tositoimiin puutarhassa ja eritoten tässä pienessä keittiöpuutarhassani. Istutin yrttien siemenet ja laitoin vihdoin ne pitkänhuiskeiksi venyneet pavut paikoilleen niille tehtyyn istutusaltaaseen. Tänä vuonna vaihdettiin kaikista istutusaltaista ja ämpäreistä mullat uusiin ja vaihdettiin vanhat mansikantaimet tuoreempiin. Ainoa asia joka vanhasta jäi oli yksi ruohosipuli. Se sai pitää paikkansa peltiämpärissä, missä se on asunut jo useamman vuoden. 

Itäminen on lähtenyt osalla kasveista hyvin vauhtiin ja osa on kärsinyt hieman siitä, etten ole ihan aina muistanut kastella maata ajoissa. Laitoin siksi itselle muistutukseksi ison liitutaulun kasvimaan porttiin, jotten kävele tuosta ohi ilman, että vilkaisen kastelutarpeen. Etualan matalimmissa astioissa voi kosteus haihtua helteillä melko nopeasti ja kastella pitää joskus parikin kertaa päivässä vaikka takana olevat syvemmät istutuslaatikot ovat vielä hyvin kosteina.

Toissailtana istutin vihdoin myös porkkanat, retiisit ja muut isompaan laatikkoon. Siitä niitä on sitten loppukesästä kiva napsia ruokapöytään tai vain maistiaisiksi ohi kulkiessa. Mansikkalaatikon verkkoreunus pitäisi vielä asentaa loppuun ja pariin ämpäriin vielä kukkia somisteeksi laittaa, mutta muuten on tässä jo melko valmista, kunhan vaan muistan nyt ahkerasti kastella sitten.

My kitchen garden. Not much showing yet, but the seeds are in and all I have to do is to water them regularly. (The sign on the gate says "remember to water the garden").

sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Rompetoriostokset

Hip ja hei, rompetori on nyt takanapäin ja voi miten ihana se tas olikaan. Päivä oli kuuma ja hikinen, mutta silti ihmiset taas löysivät paikan päälle ja tunnelma oli ei vain katossa vaan ainakin pilvissä asti. Itse olin tänä vuonna onnekkaampi kun viimeksi, jolloin en ehtinyt myyntipöytäni äärestä paljoa aarteita käydä bongaleimassa, sillä nyt kerkesin hyvissä ajoin nopsasti tarkastaa tilukset, ennen kun asema-aulan ovet avattiin yleisölle ja ostella kotiinviemisiksi itselle jotain mukavaa.

Ensinnä törmäsin tietysti Suomen kasarmin aarteiden myyntikojuun ja sieltä oli ihan pakko, siis aivan todella pakko ostaa nämä kaksi viehkeää vintage-tuolia puutarhaan. Ne suorastaan huusivat minulle, että haluavat puutarhaani ja rakastuin aika nopsaa tuohon sinapinkeltaiseen väriinkin. Nämä ovat ihan täydelliset tuonne kasvihuoneen sisälle, pieneen aamukahvipaikkaan, jota olen sinne täksi kesäksi suunnittelemassa.

Katjan makasiinimyymälästä kävn nopsasti hakemassa nämä kaksi vanhaa vissiin kankaan- tai tapetinpainantaan tarkoitettua puista leimasinta. Ajatuksissani kiinnostelisi kokeilla näillä painaa kuvioita saveen ja tehdä taas jotain nättiä uutta. Päätyvät kokeiluun heti kun pistän taas savipajan pystyyn tässä muutaman päivän päästä.

Sitten löysin yhdeltä myyjältä myös ihan mahtavan hienon ja suuren vanhan leipälaudan. Ja kun se ei ollut hinnalla pilattu lähti se tietty heti mukaani siitä. Kunnon pesu ja kuuraus tälle niin saan siitä oivallisen käyttöesineen keittiööni sen lisäksi, että näyttää siellä varmasti aivan älyttömän hyvältä myös.

Ja viimeiseksi vaan ei vähäisimmäksi jäi tämä laatikkolöytö jonka tein Stellan ja Jarnon pöydästä itseasiassa jo aikaisemmin viikolla kun pöytiä siellä laiteltiin. Olin jo pakannut lusikoilleni esillepanoon mukaan pienen metallivadin, mutta kun näin tämän puulootan kahvoineen tajusin sen heti paljon täydellisemmäksi myyntiastiaksi noille. Siinä on sopivasti pieni väliseinä keskellä joka jakaa sen kahdeksi eri osastoksi ja lusikat ja kauhat mahtuvat siinä olemaan niin paljon paremmin edukseen esillä kuin missään muualla ikinä, eikö vain?

Kerrassaan oli superihana päivä sekä löytöjen, oman kaupankäynnin ja kaikkien ihanien ihmisten kohtaamisten kanssa! Kiitos kaikille kävijöillä vielä tätäkin kautta <3 p="">

My finds from the Parolan aseman rompetori. Two vintage garden chairs, two old wooden stamps that I'm l´planning to try out doing pottery, a lovely old wooden bread board and a perfect old wood box to showcase my handmade spoons. 

The day was so perfect and lovely and despite the heatwave people came, shopped and were just so nice and happy all day long. Such a joyous occasion.