Vuosia sitten muistaakseni joensuusta asti pelastettu 70-luvun puutarhapöytä on lojunut jo ties kuinka monessa roskakuormassa, mutta aina olen sen sinnikkäästi turvaan kantanut. Nyt vihdoin ja viimein koitti päivä jolloin pöytä pääsi käyttöön, ensin kuitenkin pienen kaunentautumisen jälkeen.
Ensin raapaistiin siklillä vanhat maalit irti.
Ensin raapaistiin siklillä vanhat maalit irti.
I rescued this 70's garden table years ago and it has escaped many garbage loads since. Now finally I have use for this but it needs to go under bautification first.
I removed the old paint roughly.
I removed the old paint roughly.
Sitten pinta hiomakoneella silkinsileäksi ja laudat uusilla ruuveilla kiinni kehikkoon.
I sanded the surface really smooth and replaced the old rusty screws again.
Lopuksi pintaan kunnon kerros mustaa tikkurilan unicaa (maalia piti laittaa kerralla kaikki mitä purkin pohjalla oli, toiseen kierrokseen ei olisi riittänyt.). Ja hyvä tuli.
Then a good layer of black outdoor paint and the table looks ... well not like new, but definetly better.
Aijai mitä herkkua olet hillonnut. Tulee aivan lapsuusmuistot mieleen kun tuonmallisen pöydän näkee. Herkku.
VastaaPoistaVitsi kun hieno. Musta on vahva hyvä väri, särmää...
VastaaPoistaArvostan ihmisiä, jotka jaksaa kunnostaa vanhaa eikä aina vain ostaa uutta. Hienoa! :)
VastaaPoistaaaah! mistä ihmeestä saat haalittua kaiken tämän ihanan romun?! sehän on niin lystiä laittaa romuja uuteen uskoon, paljon lystimpää kuin uusien shoppailu:)
VastaaPoistaMiten ihmeessä sinä jaksat aina olla niin ahkera!
VastaaPoistaTosi hienoa, että jaksat laittaa vanhaa tavaraa kuntoon <3
Oletpas taas ahkeroinut. Hieno tuli!
VastaaPoistaMahtavan rock ja pisteet kotiin hiomisesta & viitseliäisyydestäsi kunnostaa vanhaa!
VastaaPoistaSalla