Sen verran viileitä kelejä pidellyt viime päivinä, että oli aika jo ruveta vähän uuneja lämmittelemään säännöllisemmin. Joka syksy niitä aletaan aina silloin tällöin poltella ja säännölliseen kerta päivässä -rytmiin mennään sitten kun lämpötila ulkona on enimmäkseen alle kymmenen astetta. Kahdella takalla sillä rytmillä pysyy sekä takat, että tuo muuri mukavan lämpöisinä vuorokauden ympäri, vähän niin kuin lämmin sydän olisi talon keskellä.
Talon kahdesta tulisijasta tämä perinteinen pönttis on ehdottomasti suosikkini. Se on niin sympaattisen näköinen pätkä tuossa nurkassaan. Se muurattiin aikoinaan tuon mittaiseksi, jotta saatiin pidettyä hormissa ollut pellin paikka siinä missä se olikin ja se on juuri tuossa mihin pönttöuunin yläreuna ulottuu.
Tällainen nykyaikainen pönttöuuni, vaikka näyttääkin viehkeästi vanhalta, on lämmittämisen suhteen paljon edistyksellisempi kuin edeltäjänsä. Tämä on suunniteltu siten, että sen eniten kuumenevat osat ovat lähempänä uunin takaosaa sivuilla, myös sen suojaetäisyydet ovat paljon pienemmät kuin oikeasti vanhalla. Tämän vierellä voikin siis pitää ihan hyvin asioita, kunhan ei tuohon luukkujen liki mitään laita silloin kun siellä tuli on. Tässä varaavassa takassa ei voi eikä tarvitse polttaa jatkuvia tulia, eikä meillä luukkuja ikinä avatakaan silloin kun siellä "praasu" päällä on. Nopsalla ja tehokkaalla kertapoltolla se varaa itseensä oikein mukavan annoksen lämpöä, jota sitten huokuu hiljalleen tuosta päivän mittaan.
Pöntön päällinen ei lämpiä oikeastaan lainkaan, joten sielläkin voi pitää kokoelmaa, melkein mitä tahansa nyt mieli tekee. Itse olen tykännyt pitää siellä vähän korkeampia asioita takan vähän matalahkoa profiilia nostamassa. Kesäisin siellä saattaa majailla joku huonekasvikin, mutta talviaikaan on tuossa ihan liian kuivaa millekään elävälle, joten tuollainen lääketieteen opetusmalli pääkallon osista on siihen erittäin passeli.
Mutta just nyt on kivointa kun saa taas tämän pikkupöntön lämmöstä nauttia. Ehdottomasti syksyn parhaimpia asioita on se.
The best part of fall is when we start using this tin oven to heat the house. Nothing beats the warmth of a real fire. This is a new model of a vintage tin stove. This doesn't get too hot from the surface, so it's ok to keep things quite close to it. The top of the oven does not get any heat so it's a fun place to have a collection of decorative antiques.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti