Aikansa kutakin

Olin tässä jo tovin mietiskellyt uudistusta lapseni huoneeseen, hän kun on kasvanut teinistä nyt nuoreksi herraksi ja kaipasi jo vähän aikuisempaa huoneen sisustusta, harrastukset ja mieltymyksetkin hieman muuttuneet. Nyt kun hän on asevelvollisuuttaan suorittamassa, on hyvä hetki tarttua tuumasta toimeen ja pistää hösseliksi. Ensimmäisenä huoneesta karsitaan pois kaikki sellainen, millä ei enää ole siellä mitään virkaa ja isoin niistä on tämä; vanha (aito) Volkkarin perä.

Lähemmäs sata kiloa rautaa ja peltiä oli istunut huoneen katseenvangitsijana ja tv-tasona siitä lähtien kun talomme ostimme vuonna 2006. Sitä ennen se oli palvellut jo edellisissä asunnoissamme, ensin minulla itsellä ja myöhemmin lapsella. Laskeskelin, että sellaiset 25-vuotta on mukana kulkenut jo tämä. Nyt kun telkkarin katsominen ei enää ollut vuosiin kuulunut Lapseni harrastuksiin päätettiin yhdessä, että tämä saa muuttaa huoneesta muualle tilaa viemästä. Raahasimme sen eilen illalla miehen kanssa ulos huoneesta yläkerran aulaan odottamaan kantoapuja paikalle, jotta se saadaan portaikosta alas ja pihalle.

Siitä ei tule helppo projekti, kuten ei ollut sen huoneesta ulos saaminen tähänkään asti. Tieltä piti ensin siirtää kaikki tavarat ja purkaa osittain yksi ovenkarmikin. Pölyä ja mujua on joka paikassa. Tämän paino ei  myöskään ole jakaantunut mitenkään tasaisesti ja kiinnipitokohtia ei kätevästi ole. Pelottaa vähän mitä portaiden paperipussipinnoitteelle tässä käy, jos se siihen kolahtaa (aika varmasti kolahtaa), mutta ulos se on nyt saatava. Tämän tuleva sijoituspaikka on tämän jälkeen autotallissa, josta lapsi saa sen halutessaan ottaa mukaansa sitten kun joskus pois täältä päättää muuttaa.

Mutta jahka saan tuon pois tuosta tieltä, alkaa minulla kivat ajat. Pääsen nimittäin "pitkästä aikaa" taas sisustelemaan ja rakentelemaan ja laittelemaan kivoja vanhoja juttuja mitä huoneeseen sitten tulee. Ai että kuulkaas kun olen täällä siitä jo ihan liekeissä!

We're re decorating my sons room and changing the teen-vibes to a more adult one. The change begins with taking out the old car back (yeas, from a real car) and store it away. This has been a HUGE task since this thing weighs a lot and is not the easiest shape to move. Now begins the most difficult part of the move when we have to get this thing down the stairs and to the storage. Luckily my hubby and his friends will do that. I get to fix all the damages it might (will) do to the staircase.