perjantai 13. lokakuuta 2023

Olkkarin uuninurkassa

Vaikka lämpötilat taas myrskyjen myötä vähän kohosivatkin on täällä vihdoin alettu jo lämmitellä puu-uuneja, mikä onkin ihanaa, kun ilmankosteus alkoi olla jo ihan mahdoton vanhan puutalon sisällä, kun lämmitystä ei tarvinnut muuten vielä päällä pitää. Nyt se on reilun viikon lämmittelyjen jälkeen laskenut jo niin mukavasti, että pyykitkin kuivuu sutjakkaasti ilman sähkökayttöistä kuivuria, mikä on yksi talvikauden lempiasioitani: pese illalla, ota narulta kuivat aamulla.

Klapitkin ovat telineessään olkkarin uunin vierellä niin sievästi kokojärjestyksessä. Joku voisi luulla, että meillä aina näin sievästi polttopuita pidellään, mutta haaveeksi tämä yleensä sitten myöhemmin talvella jää, kun puita haetaan miten sattuu ja isompia eriä kerrallaan eikä kukaan jaksa niitä sen kummemmin tuohon järjestellä. Nyt kun vielä noin nätisti olivat oli hyvä ottaa kuva muistoksi tännekin, että näin ne pitäisi aina olla esillä.

Ja klapitelineen päälle on taas hauskasti muotoutunut  melko viehkeä asetelma kaikesta siitä mitä sinne on laitettu pois muualta kuleksimasta. Sulassa sovussa on niin kevään pajunkissat, kesän kuivatut kukkaset sekä tulevan joulun kynttilä ja piileskelemässä sytytyspalapurkin takana oleva käpy. Tämä on kyllä ihan paras paikka tällaiselle just nyt, kokonaisuus on hauskan syksyinen, mutta jo enteilee vähän tulevia myös.

Olen myös vihdoin päättänyt alkaa tykätä tämän takan ulkonäöstä täällä. Pidin sitä monta vuotta vähän virheostoksena, kun sen tyyli oli liian nollaria ja liian romanttinen, mutta nyt kun sillä ikää on jo pitkälti toistakymmentä vuotta niin se on alkanut pikkuhiljaa muuttumaan vintageksi ja sehän ei ole huono asia se. Ja nyt kun sitä tuossa katsoo niin sehän on ihan kivan eleetön uuni, sopii tänne kuin nenä päähän tähän romanttisempaan hapsulamppu-kukkatapetti-sisustukseen. Ja kaiken kukkuraksi pitää meidät mukavan lämpimänä talvikuukaudet, että ei sitä voi miksikään virheostokseksikaan enää kyllä kutsua.

Started to warm up this house with wood again and it's always a joy. This tile stove is beginning to look better to my eyes than it did a couple of years ago, I think because it's getting older and starting to look vintage. I also love how neatly we have the wood now on the storage shelve and the arrangement on top of it that has cumulated there almost by itself. 

3 kommenttia:

  1. Onkohan tuo takka Uuniseppien tuotantoa? Ainakin se näyttää ihan samanlaiselta kuin meidän takka silloin kun asuimme Kaarinan Littoisissa omakotitalossa. Se antoi ihan oman tunnelmansa kun siihen sytytti tulen aamulla. Kaipaan sitä vieläkin, vaikka meillä nyt tässä kodissa on paljon modernimpi takka, joka ei kuitenkaan ole varaava niin kuin tuo aikaisempi. Toisaalta silloin meillä oli suora sähkölämmitys joten takka oli hyvä apu lämmityskulujen kurissa pitämiseen. Nykyisessä kodissa se onkin lähinnä vain tunnelman luoja.
    Kauniisti ovat klapinne puulaatikoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just mietin tuota, että on Uuniseppien tekemä tuo meidän takka! :) Harmi, että on konkurssissa sekin nyt... Kävin joskus katsomassa, ettei tuota meidän mallia ole enää vuosikausiin heillä edes ollut mallistossa. Hyvä on ollut kyllä tämä tunnelmantuojana ja lämmönlähteenä täälläkin.

      Poista
  2. Meillä on maalla myös Uuniseppien takka, oli alunperin kaakekeilla päällystetty. Remontissa kopolaatat piikattiin kaikki pois ja takka rapattiin sileäksi. Meillä tuossa tulipesän yläpuolella kiertää pieni hylly. Marja kommentoi 😊

    VastaaPoista