Kannatti olla kesällä ahkera

 

Lumen alta kun ei pihaa paljoa vielä näy, niin huomasin että olen aika pitkälti myös talven aikana unohtanut mitä siellä oikein on. Oltiin viime kesänä tosi ahkeria täällä ja pihalla on paljon uutta kivaa jonka olemassaolosta ei nyt näy jälkeäkään.

Takapihalla on uusi vaja, jonka rakensin sopivasti jämälaudoista, sen just ja just näkee nyt keittiön ikkunasta, mutta sen lähelle ei pääse. Takapiha on hyvin pieni ja katolta talven aikana tippunut lumi on sen täyttänyt niin, että kahlata pitäisi, eikä tästä ovia saisi auki, kun niin korkea on nietos vielä sen edessä. 

Mutta kiva on täältä omista kuvista katsella, että tuollaiselta se sitten näyttää, kun lumet on sulaneet. Koitin muistella, että mitä sen sisälle silloin syksyllä pakkasin, mutta en muista tarkkaan edes sitä enää, luvassa siis yllätys itsellekin kun tuon pääsen taas avaamaan.

Koko takapihahan koki myös suuren muodonmuutoksen männä suvena, kun siellä rehottanut ryteikkö pistettiin ruotuuun ja ojennukseen ja koko alue suunniteltiin uusiksi. Hyväluminen talvi antaa paljon toivoa siitä, että noissa uusissa penkeissä olisi kukkaset päässeet mukavasti talvehtimaan eikä kaikkea heti tarvitse korvata uusilla. Kaikki sormet ja varpaat ristissä odotan eniten pionien näkemistä, niitä kun en ole saanut tällä tontilla aiemmin viihtymään ja tuolla tein kaikeni sen eteen, että ne siellä viihtyisi.

Eikä se etupihakaan jäänyt viime kesänä täysin vaille huomiota kun pistettiin laatoitus uusiksi portaiden edestä istuskelualueelta. Se olikin pitkään päässä muhinut projekti, jonka toteutus ei ollutkaan niin suuritöinen kun olin alun perin kuvitellut. Nyt kun erilaisten kivien ja betonin tilalla on yhtenäinen laatoitus, tuli pihalle monta neliötä lisää tilaa, vaikka oikeasti ei tullut yhtäkään.

Olin melkein myös unohtanut kuinka kivoja puutarhakalusteita meillä täällä onkaan. Vanhoja ostettuja metallijalkaisia ja kaikenmoisia itsetehtyjä, mutta kaikki entrattu pellavaöljymaalilla uuteen kukoistukseen ja toisiinsa sointuviksi. Tässähän voisi vielä ennen lumien sulamista ottaa muutaman vanhalla ruskealla puulla olevan tuolin ja päydän tänne sisälle maalattavaksi niin saisi heti laittaa nättiä esille sit kun sen aika koittaa. 

Muuten tankkaan tässä vaiheessa itseeni kaikki mahdolliset puutarhakirjat ja tv-ohjelmat mitkä käsiini saan. Ihana onkin ollut lojua katselemassa areenasta Hagen min-sarjaa just tänään kun ulkona mättää räntää. Onneksi ei ole enää montaa kuukautta kesään.

Just remembering  the things we did in our garden last summer. Lots of  hard work and very nice results. All covered in snow at this moment and hard to remember even existing. Lucky I have this blog to scroll to see how much we accomplished in those few summer monts.