Ovikaupoilla

Kyllä kannatti tuossa edellisessä postauksessa avautua harmituksestaan komeronoven metsästyksen haasteista, kävi nimittäin niin, että sillä samalla kiukulla löysin kuitenkin vessaamme uuden oven. Sekin on ollut to-do-listalla jo muutaman vuoden, muttei niin kiireellisenä kun se komero. Tämän kävin löytämässä Porvoon Wanhasta Rautakaupasta, samalla kun tiirasin josko siellä niitä komeronovia olisi ollut. (Ei ollut).

Siinä kun tätä katseltiin tokaisi siippani, että väärän värinen on tämmöinen harmaa ovi. Itseä vähän nauratti, sillä olin jo pyyhkäissyt sitä hieman sormellani tajutakseni, että tuo harmaa oli ihan vaan vuosikausien pölykerrostuma, jota miekkoseni ei osannut ollenkaan ajatella. 

Kotona pyyhittiin se kokonaan puhtaaksi, tai niin puhtaaksi kun se lähti ja sitten jo ukkokin uskoi, että eihän se harmaa ollut laisinkaan. 

Tämä on siitä kiva ovi, että siinä on valmiiksi lukonrei'ät juuri sellaiselle vessanoven lukolle, jollainen meillä täällä valmiina on. Peilitys on just eikä melkein oikea ja paksuus mukavasti vähän alle isomman oven paksuudesta, joten kevyempi on. Ainoa miinus on tuo korkeus, se kun ei ihan yllä sinne asti kun pitäisi, mutta koskapa muilta osin on niin nappiin osunut yksilö, päätin että fuskaan siihen vähän lisämittaa muilla konstein.

Ja siinä kun riemuitsin tästä yhdestä ovesta kävi niin, että voitin ovilotossa jättipotin, en ihan seitsemää oikein, mutta kuusi plus varanumero, joka oli aivan tarpeeksi loistava sekin.

Sain nimittäin yhdeltä lukijaltani viestin, että hänellä saattaisi olla minulle sopiva komeronovi tässä lähellä ja kappas vaan, niin muuten olikin! Se on aivan sopivan levyinen ja ihan oikeanlaisilla peileillä, mutta himppasen lyhyt tämäkin. Sepäs ei kuitenkaan haittaa koska minulla on keinot asian korjaamiseksi: Voin lyhentää komeroni karmia sen verran, että tämä mahtuu, tai sitten laittaa tämän pojan huoneen komeroon ja ottaa sieltä korkeamman, mutta lyhennetyn ja jatkaa siitä jatkopaloilla sopivan komerooni nyt. 

Ja kaiken huipuksi minulla on vielä yksi mato koukussa ja pieni mahdollisuus saada ostaa vielä täydellisemmän kokoinen komeronovi jos se yksi nenäni edestä lähtenyt ei sovikaan sille ostajalle. Eli nyt on aika hyvin pullat uunissa tällä komeronoven metsästäjällä, sillä miten vaan tässä käy, minulla on ratkaisu hanskassa. Sanomattakin lienee selvää, että olo on kuin lottovoittajalla juuri nyt.

My hunt for the perfect closet door has finally had some success. I got myself a new bathroom door as well. Both of them are a bit too short for my needs, but I know I can work around that quite easily.