Kun ilta alkaa pimetä sytytän pihavalot ja fiilistelen sitä kuinka paljon siellä tunnelma niiden myötä muuttuu. Kasvihuone loistaa niin kuin majakka pimeässä ja pienet valoketjut ympäröivät sen pehmeällä valollaan. Tykkään pitää näitä valoja puutarhassani ympäri vuoden, kesäaikaan tietysti vähemmän, mutta kun päivät lyhenevät ja pimeä aika pitenee laittelen niitä pikkuhiljaa lisää ja lisää, kunnes sitten vuodenvaihteen juhla-aikaan on koko piha tälläytynyt parhaimpaan loisteeseensa.
Meillä ei varsinaisia pihavalaisimia ole laisinkaan, talossakin vain kaksi seinissään. Ollaankin pärjätty vallan mainiosti näillä tunnelmantuojilla, joista lähtee juuri sen verran valoa, että tuolla pimeässä kulkea näkee ja jos tuuri käy ja talvella on lunta näkee paljon enemmänkin. Joskus mietin, että pitäisikö olla muitakin valonlähteitä, mutta olen tykännyt näistä niin paljon, etten ole keksinyt minkälaiset valaisimet näiden kanssa tuonne edes sopisi.
Näillä siis mennään ja fiilistellään, kun kerran voidaan. On se kumminkin kiva, kun piha rytöytyy syksyn myötä, että sen pystyy koristevaloilla pitämään silloinkin nättinä.
As the nights get darker I love to use my fairylights in the garden. Around the greenhouse it looks especially pretty and inviting.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti