sunnuntai 19. elokuuta 2012

Hankala harmaa

Pönttöuunin taustan mudanruskea sävy oli jo pidemmän aikaa tympinyt silmääni. Lämmin väri sai koko muun huoneen näyttämään jokseenkin epäsiistiltä. Perjantai-iltana sain vihdoin väristä tarpeekseni ja päätin siltä istumalta tehdä asialle jotain. Maalivarastoista löytyi purkinpohjat harmaata vesiohenteista seinämaalia jota aloin innoissani sävyttämään taidemaalarien akryyliväreillä. 

Siinä illan pimeässä kuvittelin saaneeni aikaan täydellisen sävyn, mutta aamulla oli silmäni toista mieltä; sittenkin liian sininen. No maalia oli vielä tilkka jäljellä joten ei kun uudestaan sävyttämään ja maalaaman. Tulos; edelleen liian sininen. Olisin ollut innokas kokeilemaan omaa sävytystä vaikka kuinka kauan saavuttaakseni täydellisen harmaan värin, mutta harmikseni maalini loppui kesken. Ei auta muu, kuin marssia paikalliseen maalikauppaan hakemaan värikartasta tarkoin valittu sävy (ja toivoa, ettei se ole sininen).

Ja tiedän, että kuvissani tuo sävy ei nyt näytä kovin siniseltä, mutta näkisittepä värin keinovalossa...

Hassua muuten, miten siskosten välinen "telepaattinen yhteys" toimii. Tämän tästä on ajatuskulkumme samansorttista toisistamme tietämättä.

The color on the wall behind the fireplace had begun to bother me with it's almost dirty like tone. Finally on friday night I had enough and did something about it. I had some gray paint left from other projects and I mixed in some acrylic paint to create a perfect shade. Well I almost made it before I ran out of paint. The shade looks perfect in the daylight, but it's just too blue for me in the evening. I need to go visit the local paint store as soon as they open and get a shade that hopefully isn't blue at all.

Funny how sisters have a telepathic connection between them. Both of us sometimes have the same sort of thoughts not knowing of each other.

12 kommenttia:

  1. Oho. Äsken etsein sinun sivuiltasi vanhoja "keräilykärryjä" ja siinä selatessa tämä sivu tuli lukuun. Mietein että missä ihmeen välissä tämmöinen on jäänyt väliin. Se oliki s*mperi uus teksti. :))))

    Mutta kerrohan millä nimellä niitä sun autotallin kärryjä kutsutaan? H*tto ku oon tehny töitäki niitten kaa vaikka kui mut nyt en muista.

    VastaaPoista
  2. Oho, ihan kivalta näyttää vääristävä seinä tänne ruudun taa. Ihan loistavaa tuo sun päättäväisyys "ja minähän en luovuta vaan oikeen sävyn ettin mistä vaa". :D

    VastaaPoista
  3. Helinä, olisiko sana; "rullakko" se mitä etsit?
    Ja juu, olen ehkä hiukan jääräpäinen näiden omien sisustusteni kanssa välillä :D

    VastaaPoista
  4. Hoksasin sen sanan heti "avauduttuani". Vanhuus ei tuu siis yksin. Kiitos siis. :D

    VastaaPoista
  5. Kuulostaapa tutulta, myös meillä näitä väri kokeiluja käytä takkamuurin kanssa useampaan otteeseen.

    VastaaPoista
  6. Harmaa on tosiaan hankala. Muutama vuosi sitten, kun maalasin yhtä lipastoa harmaaksi, vasta kolmas sävytys/purkki tuotti tyydyttävän tuloksen. Onneksi kaupan sävykarttanäytteet ovat nykyään isompia kuin ne entiset "viirut".

    VastaaPoista
  7. Tässä on mietitty josko maalais yhen seinän harmaaksi.. mut tosiaan se että tuleeko siitä sitte kuitenkaan se haluttu sävy. Hankala väri! Voi olla että päädynki tapettiin :D

    VastaaPoista
  8. Mun silmään tuo seinä vihertää! =)

    VastaaPoista
  9. Harmaa on vaikea, älä siis luovuta :-D Kokemusta on eteisen seinän maalaamisesta, lopputulos oli sinitarran sininen. Päätin vaihtaa värin aivan toiseen, vaaleankeltaiseen. Ja mikä oli lopputulos? No, Post It -lapun värinen eteinen.

    VastaaPoista
  10. Kati, :D Musta tuntuu, että nyt maalailtuani tuota seinääni pariin otteeseen tuloksena on juurikin tuo sinitarran sävy täälläkin!

    VastaaPoista
  11. Taas kävin kuolaamassa blogissasi. Pakko kysyä, että mistä olet bongannut tuon ihanan puu/metallikyltin? Et sitä myisi kuitenkaan?

    VastaaPoista