Päivänvaloa pimeimpään nurkaan

Kyllä nyt on niin kivaa, kun aurinkoisia päiviä on alkanut olla enemmän ja valon määrä tässä hämärässä rintamamiestalossa sen kun lisääntyy ja lisääntyy. Tämäkin olohuoneen vitriinikaappi on saanut olla pimeässä ja piilossa jo niin pitkään, että ilo on kyllä iso, kun sen sisälle vihdoin taas päivänvalossa näkee. Tämä on talviaikaan yksi talon pimeimpiä nurkkia, mutta tosi valoisa näin helmikuussa, kun aurinko paistelee.

Kurkkasin vähän josko vitriinissä tarvitsee kevätsiivousta aloitella, mutta lasiovet ovat pitäneet pölyt poissa ja tavarat ovat muutenkin niin hyvässä järjestyksessä, ettei siellä mitään tarvitse tehdä. Joulukranssikin vielä paikoillaan ovien edessä, mutta miksipäs ei, tuohan menee aivan hyvin tuossa kultaisena talvikoristeenakin.

Tämä vitriinin taso taas on kauhean näppärä keräämään siihen kaikenmoista kuljeksivaa astiaa ja muuta koristusta, kuten joulusta jäänyttä karkkipurkkia ja maljakoita, mutta harvemmin ne näyttävät näin viehkeiltä siinä. Nyt annoin vielä olla tuonkin asetelman tuossa, siivoillaan sitten keväämmällä. Mutta tuo korillinen led-kynttilöitä porrasjakkaran päällä pitää nostaa tuosta pian kyllä kaappin talteen, se odottelee vain vielä niitä viimeisiä, joista patterit ei taas millään suostu loppumaan.

It's finally light enough to see and see inside this curiosity cabinet in my living room.

Lyhtylöytö eteisen portaikossa

Poikkesin viikolla Keravan Fidassa etsiskelemässä jotain kivaa kangasta yhteen askarteluprojektiini, kun kankaan sijasta vastaan tuli tämä hauskannäköinen ja hyvin patinoitunut lyhty. Se pisti silmääni jo kaukaa ja kun lähemmäs pääsin näin, että sen hinta oli vain kuusi euroa! No arvannette kai, ettei tarvinnut ihan hirveän pitkästi siinä mietiskellä, että otanko kainalooni sen vai en.

Siinä kun sitä tutkailin näin kyllä, että vanhempi se on, kuin ihan uusi, vaikka vähän ensin epäilinkin. Materiaalikin näytti kovasti messingiltä, joten ei ihan mikään peruslyhty ja teksti "orient express" tuntui vähän eksoottiselta, mutta kun kotiin pääsin niin pieni verkkohakuni selvitti nopsasti, että tämä taitaa olla jonkin sortin laivalyhty.

Tämän sisällä oli irtonainen öljysäiliö, josta puuttui se poltinosa ja koskapa se mahtui tuosta ovesta ulos niin otin sen pois ja pistin tilalle tällaisen vähän ehkä ruman, mutta ah-niin-kivalla hämäräkytkimellä olevan led-kynttilän. Lyhtykausi alkaa melkein jo olla ohitse, mutta vielä tulee pimeä niin kovin aikaisin, että kerkeän hyvin nautiskella tästä pienestä tunnelmavalosta tässä eteisen portaikossa. 

Se on niin hyvännäköinen tuolla patinaisella pinnallaan, että tuskin alan sitä kiillotella takaisin messingin väriseksi. On mielestäni ihan yhtä upea näin ja sopii niin moneen erilaiseen tunnelmaan täällä, kun että jos olisi ihan kiiltävä. Nyt se saa tuikkia tuolla portaikossa ainakin siihen asti, kun näissä kevättalven illoissa alkaa olla omaa valoa.

Got this vintage brass orient express lantern for only six euros from a fleamarket in a near by town. So pretty that I put it up in thee staircase with a led-candle even tho the lantern season is beginning to be over soon.

Hajuvesivitriini

Ja tällainen kaunotar kuoriutui siitä kympin kaappikellosta pienen tuunauksen ja maalauksen jälkeen. Oikein passelin kokonen ja näköinen, vaikka vähän hassussa paikassa tässä pikkuisessa eteisessä onkin, mutta muualle sitä ei saanut mahtumaan mitenkään päin ja tässä se on kuitenkin kätevin käyttää. Loogisin olisi ollut saada se tuohon pikkuvessaan, mutta siellä oli vieläkin vähemmän tiloja tällaiselle niinpä tähän portaikon seinälle sai tämä asettua sitten.

Kaappi kävi läpi pienen yläosan muokkauksen kellon poistamisen jälkeen, sillä se oli alunperin ihan vaan suora. Kaarevuus siihen piti kuitenkin tehdä, että oven muoto istui nätisti, kun kaappi on kiinni. Samoin lasia ei oven yläosassa ennen ollut ja sellaisen leikkautin paikallisessa lasiliikkeessä kympillä tuohon kaarevamuotoiseen aukkoon. En ruvennut hienostelemaan samanlaisella fasettihionnalla, kun alemmassa lasissa on, sillä se olisi nostanut tämän kaapin tuunauskustannukset aivan liian korkeiksi, kovin kallista puuhaa kun on semmoiset hionnat. Sen sijasta otin siihen yhtä paksun noin 6mm lasin niin päästää valoa läpi vähän samanoloisesti kun alempikin, vaikkei ihan täysin samaa sävyä olekaan kun tuo vanha.

Sitten vaan valkoista maalia pintaan niin johan tuli hieno hajuvesivitriini eteisen seinälle!

Tuosta on nyt niin näppärä tuiskauttaa ulos lähtiessään pienet tuoksut ranteisiin, kun ennen sai aina kaivella hajuvesiä tuosta lipaston ylälaatikosta, missä noita korkeimpia ei edes pystyssä voinut säilyttää.

Ja toim. huom. ei minulla noin paljon hajuvesiä yleensä ole, tuolla on nyt seassa myös kolme tyhjää pulloa (Kenzno l'eau par pour femme, Cleanin rain ja iso suosikkini Philosophyn living grace), joita olen säästellyt, kun niitä ei enää mistään oikein saa, että muistaisin miltä ne tuoksuvat ja näyttävät, jos vaikka jostain vielä vastaan tulisi. Muut on ihan käyttiskamaa paitsi tuo Cliniquen happy rupeaa olemaan jo aika vanhentunutta, ainakin alkunuoteiltaan, mutta kyllä sitä vielä jonkin aika kehtaa tuiskautella sitäkin. 

And here it is: my new old perfume cabinet in the hall! So cute and pretty and easy to use. Displays my favorite scents beautifully.

Vihervoittoiset kirppislöydöt

Helmikuu on alkanut kirppislöytöjen osalta varsin mukavasti. On kivan keväisen vihreä pellavainen tyynyliina sohvalle kolmella ja puolella eurolla, hauska pyöreä pikkupeili eteiseen kahdella, kaunis vanha rihvelitaulu työpöydälle muistiinpanoihin neljällä ja puolella sekä ison makkarin parisänkyyn sopivat vihreät kukkalakanat kympin kipale. Lakanat löysin ihan alkukuusta Oliverin kirppikseltä, kun ystävän kanssa oltiin kierroksella ja muut on löytöjä ohikulkumatkoilta Helmi kirpputorilta Järvenpäästä ja Villatehtaan kellarista Hyvinkäältä.

Kivoja löytöjä nuo ensimmäiset, mutta voiton minun mielestä vei kirkkaasti tämä Järvenpään Fidasta kympillä löytynyt vanha vihreäksi maalattu kaappikello, jonka joku on joskus jo tuunannut ilmeisesti avainkaapiksi. Olin nimittäin jo tovin etsiskellyt jotain sopivaa pikkukaappia tai semmoisen aihiota eteiseen hajuvesikaapiksi ja tässä vihdoin oli sellainen, josta aika vähällä vaivalla saisin siihen hommaan täydellisen.

Tämä oli itseasiassa niin inspiroiva löytö, että otin sen hetimiten työn alle ja nyt se on jo paikoillaan eteisessä toimessaan hajuvesien säilyttimenä. Laittelen siitä kuvia seuraavassa postauksessa, niin pääsette näkemään miten tämä toimimaton kello-/ avainkaappi tästä kaunistui.

My recent fleamarket finds. The old clock cabinet is my favorite find cause I can finally make myself a dedicated perfume cabinet in the hall, that I've been dreaming about for a while now. 

Kukkanen katossa

No nyt on kreppipaperista tehty kukkavarjostin makuuhuoneen katossa ja se näyttää siellä kyllä niin hienolta että! Ainakin näin kameran linssin läpi kuvattuna tuo väri olisi tuonne aivan ihana, mutta luonnossa tuo väri on enemmän kellanvihervä (näkyy alemmissa kännykällä otetuissa kuvissa paremmin) tuossa tilassa ja se saattaa ehkä vähän häiritä sisustussilmääni, mutta ans katsellaan sitä nyt heti ensin, josko se sisustussilmä siihen tottuisi. 

Olen ihan kauhean tyytyväinen miten hyvin tuo designini tuossa valaisimessa toimii, että meni niinkun kerrasta maaliin nuo terälehtien pituudet ja muut mitat, vaikken tällaista kukkasta ole koskaan askarrellut enkä kreppipaperiinkaan koskenut muistaakseni vuosikymmeniin. Yleensä voin joutua vähän enemmän harjoittelemaan, mutta tämä meni kyllä niin sutjakkaasti, etten voi kun kehua, että onpas kivaa materiaalia työstää tuo.

Valon kanssa kukkanen on melkein vieläkin ihanampi ja luo kyllä todella kivaa puutarhatunnelmaa tähän muutenkin melko kukkakuosiseen makkariin. Mutta, kun sellaisista tykkää niin sehän on vaan ihanaa, mitä enemmän on nättejä kukkasia mitä tuolla tuijotella.

Nyt jänskättää myös se, että miten tämä vähän kepeämpi (105g) kreppipaperi kestää sitten ajan kanssa lerpahtamatta liiaksi. Tällaisessa vanhassa talossa, kun tuo ilmankosteus vaihtelee vuodenaikojen mukaan aika paljon, niin voisin kuvitella sen tuohon paperiin jollain lailla vaikuttavan. Mutta sen näyttää se aika sitten, että miten käy. Nyt näyttä kivalta ja nautitaan siitä, tehdään sitten uusi varjostin jos tälle huonosti käy tai se sisustussilmä ei tähän värisävyyn totu.

P.S. Se ohje miten tämän tein löytyy tästä postauksesta.

OMG how pretty this new crepe paper lampshade is in my bedroom! Can't almost believe I made it myself and how easy it was. Really makes this room feel even more like sleeping in a summer garden. 

Kukkaplafondi kreppipaperista

On ollut jo monta viikkoa osteltuina tarvikkeet tällaisen muodikkaan kukkalampunvarjosimen askarteluun, mutta inspiraatio oli päässyt johonkin hukkumaan matkalla, kunnes se tänä ehtoona iski vihdoin takaisin. Ajatus tehdä tällainen makuuhuoneen kattoa koristamaan poltteli niin lujaa, että hommiin oli ryhdyttävä välittömästi, ettei se kipinä uudestaan ala sammumaan. Kuvasin samalla nopsasti kännykällä työvaiheet, niin pääsette tekin näkemään miten tämmöinen halkaisijaltaan noin 60cm kukkavarjostin syntyi.

Materiaaleiksi olin tätä varten hankkinut tuollaisen Ikean käytetyn lasipallovalaisimen (jota ei enää myynnissä Ikealla tietenkään ole, mutta hommaan käy varmasti muunkin merkkinen kierrettävällä lasikuvulla oleva valaisin). Lisäksi oli noin 9 metriä vahvaa ja venyvää kreppipaperia sekä isohko pala ihan tavallista pakkauspahvia.

Työkaluina käytin saksia, mattoveistä, nitojaa, kuumaliimapistoolia sekä mittaa ja kynää.

Ensinnä leikkelin pahvista noin 26cm halkaisijaltaan olevan kiekon ja mittailin siihen suunnilleen lampun ja jalan välisen aukon, jota sovittelin ensin tuollai, että aukko oli leikattu auki säteittäin. Kun sain siitä sopivan, eli noin puoli senttiä joka suuntaan väljän, leikkelin nuo liepeet tuosta keskeltä pois.

Sitten leikkelin kreppipapereista noin 12,5cm x 24cm suikaleita jotka taitoin kaksinkerroin ja leikkasin vapaalla kädellä noin suunnilleen alaspäin kapenevan terälehden muotoisiksi.

Noin kolmanneksesta suikaleita leikkelin tällaisia kaksiosaisia terälehtiä, vähän kuin ison sydämen muotoisiksi.

Sitten venyttelin terälehtiä varovaisen varmoin ottein sivusuntaan vain keskiosistaan ja nidoin ne alaosistaan hieman taitettuina vähän vinottain päällekkäin yhteen.

Kun kaikki lehtiparit oli valmiina aloin liimata niitä tuohon kiekkoon aloittaen niistä, joissa päällekkäin oli yksiosaiset lehdet.  Liimasin lehdet koko alaosastaan kiinni pahviin, etteivät sitten katossa roikkuessaan ala repsottaa niin herkästi.

Toisen kierroksen liimailin lomittain edellisen lehtikerroksen päälle niillä missä kaksijakoinen lehti päällimmäisenä niin, että laikkasin niiden alareunasta ensin pari senttiä pois, jotta terälehtikerroksiin tuli vähän luontaista pituuseroa.

Viimeisen kerroksen lehtiä liimailin näin, että taittuivat takaosastaan reilusti kiekon toiselle puolelle. Näin ne tekivät tuosta aukosta vähän napakamman ja pääsevät kaartumaan nätisti vähän lasikuvun päälle.

(Tämä versio kun tulee aivan kattoon kiinni ei tälle kukan taustapuolelle tarvitse tehdä mitään kaunistuksia.)

Ja lopputuloksesta tulikin aivan kiva kukkavarjostin, ainakin näin keittiön pöydällä katseltuna. Nyt se pitäisi vielä sitten viritellä sinne makuuhuoneen kattoon, mutta sen pääsen tekemään vasta, kun päivänvaloa on riittävästi, sieltä kun pitää tieltä purkaa vanha valaisin ensin pois. 

P.S. Pitää vielä sanoa, että parasta kreppipaperia tällaisen tekemiseen saa esim Ullakasta, nämä omat paperini eivät olleet niin laadukkaita, kun en niitä ostaessani vielä noista paremmista tiennyt. Toivotaan että toimivat tässä nyt kuitenkin ja jos eivät niin sitten teen vaan uuden niillä paremmilla papereilla, koska niin älyttömän helppoa ja kivaa oli tämmöisen askartelu.

Made this crepe paper flower lamp today and I'm planning to put it in my bedroom ceiling as a plafond.

Epäkelpo kukkien kastelija

Olin kerrankin katsonut säätiedotukset ja tiesin, että tänään aamulla paistaa aurinko ja sitä varten on hyvä olla kotona, kun se aika harvinaista viime aikoina on ollut. Se aurinko siis, ei se että kotona olisin.

Sain vihdoin kuvattua nämä keittiön pöydällä olevat kukkasetkin, vaikka niiden kohtalo ei käsissäni ollutkaan kovin mukava.

Ostelin nämä sinipiikkiputket taannoin marketista aivan innoissani, että löysin näin ihanan erilaisia piristyksiä kotia sulostuttamaan. Toin ne kotiin, leikkelin huolellisesti varret ja laitoin sen virkisteen maljakkoon ja tökkäsin kukat perässä. Ja sitten laitoin ne kauniisti esille tuohon keittiön pöydälle. Seuraavana päivänä aloin ihmetellä, että aika huonoilta näyttävät jo niin äkkiä ja kurkkasin maljakkoon vain todetakseni, että jotain aika oleellista edellisenä päivän unohtui - nimittäin se vesi. Että tuli aika äkkiä kuivakukat näistä sitten.

Keittiössä on muutenkin tänä talvena vähän kato käynyt viherkasvirintamalla. Olen onnistuneesti saanut kuivateltua hengiltä tuosta skafferin kupeesta jo vuosia hoteissani viihtyneen herttaköynnösvehkan sekä viimeisiään vetelee tässä ikkunan edessä tuo pikkuinen juoru, jonka puolikuivia varsia olen välillä katkonut maljakkoon uusia juuria kasvattamaan ja sitten kun takaisin ruukkuun olen ne istuttanut niin taas kuivatellut niitä hengiltä näillä varsin epäjohdonmukaisilla kastelurutiineillani. 

Tuon juorun voisin kyllä laittaa tuosta kompostiin kitumasta ja sellaisen vehkan koittaa löytää uuden, nyt kun valoa alkaa taas olla ja keittiössäkin päivällä ympärilleen näkee, niin josko sitä muistaisi ne kasteluhommatkin vähän useammin. Näillä lahjoilla pitäisi sitten ensi suvena kesäkukkia alkaa kasvatella... Ei ihan kyllä ole itseluottamus nyt maksimissaan sitä varten, mutta kerkiäähän tässä onneksi vielä harjoitella.

Got these pretty flowers and totally forgot to put water in the vase si got some dried flowers instead. Also have killed with too little watering two of my houseplants in this kitchen this winter. Not my proudest moments in life, but nobody's perfect I guess.