Joulukattaus 2024

Tämän vuoden joulukattaus syntyi havuilla, mistelinoksilla ja isoilla kävyillä. Sen piti alkujaan syntyä vain mistelillä ja kävyillä, mutta jo viikko sitten ostamani mistelinoksat olivat kerenneet mennä suurimmaksi osaksi jo piloille eikä niistä riittänyt enää kuin vain mausteeksi, niin pistelin havuilla runsautta sitten.

Aivan kivasti toimii noinkin, jopa ehkä vieläkin kivammin, kun jos olisi vain misteliä ollut vihreyttä tuomassa. Tykkään aina tehdä tällaisen vähän eteenpäin valuvan somisteen tuohon pöydälle, sillä kun se on ihan ikkunassa kiinni se näyttää muuten vähän laimealta.

Tykkään myös laittaa aivan tuohon ikkunan eteen jotain "kasaa" vihreyksiä ja muita, tuomaan vähän korkeutta siihen, jottei siinä ole niin valoisaa ja tyhjää. Nyt siinä on pieni kuusenlatva, hyasintti, rosmariini sekä porstuasta koppastu mikälie vihreä syyskasvi ruosteisessa ruukussaan.

Lautasliinat ovat tietty nuo lokakuussa kirppikseltä löytyneet ruudulliset, jotka pistin noin simppelisti vain renkaiden kanssa muistuttamaan rusettia, jotta näyttää nätiltä, mutta ei niin nätiltä, etteikö noita kehtaisi tuosta käyttöön ottaa, kun niinkin on käynyt joskus, etteivät vieraat ole raaskineet hienosti taiteltuja liinoja avata...

Ja hyvin kestää nämä koristeet pöydässä monta päivää varisematta. Kattauskin palvelee useampia kertoja ja vieraita samalla tyylillä, pellavaiset ruutulautasliinat voi pesaista aina iltaisin ja laittaa takan päälle kuivumaan niin ovat taas aamulla valmiit käyttöön, mutta jos laiskottaa niin yksivärisiäkin löytyy varastoista kyllä.

Huomasin vasta näitä kuvia katsoeassa, että unohtui tuosta yksi soppalautanen ihan sujuvasti, mutta haitanneeko tuo, kun vasta näitä kuvia varten oli kattaus tuossa muutenkin. 

Oikein ihanaa joulua sinne ruutujen toiselle puolen!

My this years Christmas table setting. Lots of green, pinecones and simple bows of gingham linen.

Kompostin sijaan kultaiseksi

Sain aivan spontaanin idean, joka osoittautui niin toimivaksi, että on ihan pakko jakaa se heti tännekin, jos jollakulla samankaltaista ongelmaa joulukranssiensa kanssa on; maalata päräytin nimittäin vanhan jo todella kulahtaneen aidon lehtikranssin spraymaalilla kultaiseksi ja sehän kuulkaas toimi!

Olin jo nakkaamassa roskiin tästä näitä lehtiä sillä tämä on jo monta vuotta vanha ja lojunut vaan tallessa lähinnä kokeilumielessä, että miten tällainen aito lehtikranssi oikein aikaa kestää. Kyllähän se kestää, mutta jos kovin valoisassa pitää niin kulahtaa värit ja tämä alkoi olla jo ihan tiensä päässä, hämähäkkikin käynyt vähän verkkojaan kutomassa siihen. Siinä sitten ulos sitä kantaessa yhtäkkiä keksin, että mitenkähän kävisi kullanvärinen spraymaali tähän ja käännyin kannoiltani takaisin kokeilemaan.

Koskapa tällainen aito kuivattu kranssi on tosi tosi hauras en sitä uittanut liikaa maalissa vaan suihkin vain nopsaan sen verran, että lehdet alkoi pääsääntöisesti näyttää kultaiselta. Pari niistä onnistuin tölväisemään irti, mutta en antanut sen haitata, vaan ripustin lopputuloksen (kuivuttuaan) ihan tuonne paraatipaikalle vitriinin eteen ja kuusen vierelle ja se näyttääkin siellä ihan todella hienolta.

Ja koskapa nuo lehdet eivät enää ole kovin kompostikelpoisia maalista johtuen voinkin hyvin jatkaa tätä koettani siitä, että kuinka monta vuotta tällainen itsetehty lehtikranssi voikaan iloa sisustukseen tuoda. Tälle on hyvä paikka portaikon seinällä missä kukaan ei pääse sitä kolhimaan, jos se nyt vaan tuossa kestää joulun yli ja sen siitä sitten aikanaan sinne saan siirrettyä.

I had an odd idea to spray paint this old dry wreath made out of real leaves I had and I was about to throw away. Worked so well I put it up in the living room! 

Ihana skafferi

Keittiössä ihana skafferi loistaa niin kuin majakka tässä pimeydessä ja kätkee sisäänsä joulun herkut jos toisetkin. Se on niin täydellinen lisä tähän keittiöön, etten tiedä miten enää osaisin olla ilman, (tai miten niin monta vuotta osasin!) Nytkin se on ollut oiva apu joulukokkailijalle, kun kaiken on voinut ostaa ajoissa valmiiksi ja säilöä sinne.

Siellä on yleensä talvisin niin viileää lattiantasolla, että kasviksia ja juureksiakin voi hyvin säilytellä sen sisuksissa, mutta tänä vuonna on ollut niin lämmintä tässä joulunaikaan, että parempi on ollut pidellä tuota koria ja juomia eteisen puolella, siellä kun on aina sopivan viileää. Mutta kaikenlaiselle muulle skafferi on mitä oivallisin säilytyspaikka. Ei näe päivänvaloa jauhot eikä ryynit lasipurkeissaan tuolla ja ne ja kaikenmoiset säilykkeet ovat nppäreästi aina käden ulottuvilla, kuten myös muutama keittiökone.

Niin ihanaa myös, että siellä on lamppu katossa, koska muuten ei kyllä nyt päiväsaikaan näkisi yhtikäs mitään mitä siellä on. Onneksi pian alkaa taas olla päivälläkin valoisaa, siihen asti nautiskellaan näistä hämäristä ja tunnelmoidaan sähkövalojen kanssa.

The pantry is full of Christmas goodies and it's light shines like a beacon in the kitchen during this oh-so-gloomy Christmas time here in the southern Finland.

Joulukuusi 2024

Käytiin tänään ostamassa joulukuusi edellisvuodesta jo tutuksi tulleelta myyjältä (Kuusimyyjä J.Rantanen) ja siellä oli taas ihan mielettömän hyvä valikoima, josta valita. Aika pitkään kiersin ja pähkäilin, että olisiko se tänä vuonna hyväntuoksuinen pihta vai ihanan tuuhea serbiankuusi, mutta päädyinkin sitten aika yllättäen tähän kotimaiseen metsäkuuseen, vaikka noita eksoottisempia olen viime vuosina suosinut. Tämä vei sydämeni just sopivalla koollaan ja kauniilla muodollaan joten päätös oli sitten aika helppo lopulta tehdä, kun tämä tuli kohdalle.

Laitettiin kuusi tähän perinteiselle paikalleen olohuoneessa eteisen oven kupeeseen, mutta se saattaa tuosta vielä siirtyä toiselle puolen huonetta, jos tarvis tulee. Kiva kun ei ole niin lukkoon enää lyöty tämä kuusen paikka tässä huoneessa vaan on toinenkin soppi johon se sopii. Siksipä olenkin viime vuosina tykännyt tällaisista vähän kapoisammista kuusiyksilöistä, että mahtuvat kumpaankin paikkaan yhtä kivasti sitten.

Koristeina kuusessa on valojen lisäksi kaikki ne männä vuonna askartelemani tomattipyre- ja sinappituubeista tehdyt, pullonkorkeista paukutellut sekä puuhelmistä maalatut ja savesta taiteillut seuranaan erikokoisia kulkusia ja paljon, paljon kultaista lametta (joka näkyy parhaiten vain päivänvalossa). Rakastan lametta, kun siitä tulee niin ihanan vanhanaikainen fiilis joulukuuseen.

Jalkana vanha ja perinteinen puutiinu, joka piilottaa sisäänsä ruman, mutta pätevän muovijalan sekä latvassa taas alunperin ikkunaan tarkoitettu messinkitähti, ilman sitä valojohtoa vain. Latvassa lisäksi isoisäni vanha taskukello, joka on mielestäni hauska perinteeksi täällä muodostunut koristus, joka kivasti vähän muistuttaa ajan kulumisesta ja tulevasta uudesta vuodesta myös.

Kyllä kelpaa nyt joulua viettää kun on näin nätti kuusi talossa, mutta vielä on koristeltavaa muualla talossa, pihalla ja pari kranssiakin pitäis vielä pyöräyttää, että ei nyt ihan vielä julisteta joulurauhaa tähän huusholliin kuitenkaan.

This years Christmas tree is a traditional Finnish spruce. Decorated with all the pretty things I made last year and some jinglebells, lights and lots of tinsel, that I love so much, cause it gives a nice old timey vibe to the tree.

Varjostimen pikaverhoilu

Hirvittävä pähkäily ja arpominen niiden vanhojen lampunvarjostimien kanssa pättyi vihdoin eilettäin yhden voittoon ja toisen häviöön, nimittäin olohuoneessa roikkuu nyt uusi vanha varjostin. Se edellinen valkoinen iso varjostin lähtee myyntiin ja tämä uusi koki pika-uudistumisen sen vanhan hiukan tiukkavärisen kuosin vaihduttua pelkkään pehmeään beigeen. 

Tein tämän tosi nopsaan ja osin lujaa fuskaamalla, kun halusin jouluksi vähän keventää tuota olkkarin kattoa enkä olisi ehtinyt enää lähteä etsiskelemään parempaa kangasta, niin päädyin sitten verhoilemaan tämän varjostimen ihan vaan ohuella ja lujaa joustavalla trikookankaalla.

Lopputulos näyttää aivan nätiltä ja onnistuin työn tuoksinnassa säästämään tuon varjostimessa olleen ihanan pliseeratun pellavasisuksen aivan vahingoitumattomana, mistä olen tosi iloinen, sillä se on niin älyttömän hieno ja nätti.

Tämä vanha varjostin oli aika helppo päästää vapaaksi edellisestä kuosistaan sillä kaikki rimpsut ja koristenauhat oli vain liimattuna kiinni ja ne irtosivat ehjinä nätisti vetämällä, kun vanhat liimat olivat jo aikansa eläneet.

Varsinainen kangas oli niin harvaan ja selkeästi tikattu, ettei senkään irrottamisessa juuri aikaa mennyt.

Alta paljastui hauska sukkahousumainen aluskangas, jonka onnistuin jättämään suuremmitta vahingoitta ennalleen ja paikoilleen. Päällikangas piti vaan varovaisesti leikata irti alaosan kaarista, sillä tuo ihana pliseerattu sisus olisi tikkauksen sieltä avaamalla muutoin irronnut myös, enkä uskonut, että olisin sen enää yhtä hienosti takaisin saanut. 

Sitten tein vanhasta kankaasta kaavan ja pengoin varastoistani lähelle samanvärisen kankaan, kun se pliseeraus siellä alla ja koskapa parempaa ei löytynyt kun ohutta trikoota niin sillä mentiin sitten. (Tässä kuvassa harjoittelumallina lakanakangasta, jota kokeilin myös, mutta sen väri oli ihan väärä.)

Sitten vaan ompelin sivusaumat koneella ja passailin syntyneen ylipitkän trikoomekon varjostimen ylle ja aloin käsin ommella sitä kiinni ensin yläreunastaan.

Ja sitten alareunastaan varovaisesti kangasta hiukan kiristäen, sillä trikoo venyy tällaisen projektiin jo ihan liikaa ja riitti, että siitä sai vaan kaikki rypyt suunnilleen piiloon. Aika hyvin sain tehtyä, kun vaan ihan parista kohtaa mini-pienesti venkoaa kangas niin, että kurttuja näkyy. Leikkelin samalla myös nuo ylimääräiset trikoot pois tuosta reunasta.

Lopuksi pistelin samanlai liimalla hapsunauhan alareunaan ja koristenauhan yläreunaan. Käytin kontaktiliimaa niin kun oletan, että on tuo edellinenkin varjostimen verhoilija käyttänyt vanhoista liimapinnoista tutkimalla. Sillä se pysyy millä se on ennenkin ollut, vaikken nyt ihan niin paljoa liimaa tuonne laittanutkaan, jos ja kun tätä sitten jossain vaiheessa haluaa kuitenkin verhoilla taas uudestaan. Pääasia, että jotenkuten kiinni pysyy nyt, eikä tuosta kukaan mitään huomaa, että olisi vähän fuskaten tehty, hyvin toimii!

Ja nyt on olkkarissa keveämpi lamppu katossa ja ihan hirveän tyytyväinen olen tuohon kyllä, niin nätti tuli tästä pika-uudistuksesta!

Redid this old lampshade using thin beige jersey and the result looks just perfect even though I really cut the corners as much as I could.

Lyhtymeri portaikossa

Täytyy sanoa, että tämän joulun koristuksista tämä portaikon lyhtymeri on ehkä kaikista lempparein, ainakin tällä hetkellä. Tästä tuli vaan niin kiva ja ihana, etten meinaa millään saada tarpeekseni sen tuijottelusta. Ihan paras se on just tällaisina päivinä, kun ulkona on pimeää ja harmaata eikä sisällä riitä valoa, silloin sen lempeä tuike tuossa portailla tekee kaikesta silti kaunista.

Näistä lyhdyistä suurin osa on niitä kirpparilöytöjä, mitä silloin lokakuussa maalailin kultasprayllä.  Pari pientä Ib Laursenin messinkilyhtyä ostelin jo silloin Memories Marin Putiikista tästä läheltä (portaalla 53 ja 40 pienimmät) ja sitten, kun nälkä "vähän" kasvoi syödessä tilasin vielä pari Madam Stoltzin ihanuutta Studio Bloomista (iso seinällä ja kapea lipaston päällä.) kokoelmaa kruunaamaan.

Kävi mielessä myös, että tätä merta olisi voinut jatkaa jokaiselle portaalle ihan ylös asti, mutta sitten niitä olisi kyllä ihan liikaa. Nämä näkyvät tästä hienosti alakertaan ja ylös mennessä on ihan tarpeeksi kivaa, että lyhtyjä on vain puoliväliin. En tiedä missä säilyttelisin noita sitten muina vuodenaikoina jos niitä olisi yhtään enempää. 

Eteisen muina koristuksina on joskus kesällä Lahdesta kirpparoitu ihmeellinen kiepillä oleva teko-oliiviköynnös, joka jostain syystä silloin tarttui mukaani (kolmen euron hintakin saattoi vaikuttaa). Se on vaan jotenkin selittämättömällä tavalla todella viehkeä tuossa ja se sopii tuonne oikein kivasti tuon portaalla olevan oikean (ja todella ränsistyneen) oliivpuun kaveriksi.

Ja jos tämä lyhtymereni näyttää kivalta harmaassa päivänvalossa niin katsokaapa alemmasta kuvasta miltä se näyttää sitten kun on kunnolla pimeää. Tunnelmat ovat kyllä niin kohdillaan, että yllätyn vieläkin ihastuksesta joka kerta, kun tuonne menen, vaikka noita tuossa olen jo muutaman viikon kerennyt ihailemaan.

Here's my favorite Christmas decorations in this house so far. Most of those lanterns are second hand and painted with gold spray (I did that back in October). They all have led-candles with timer inside and the mood is oh-so-pretty day or night.

Joulukirpuilla

Tulipa tehtyä eilettäin ja männä viikolla ihan parhaimmat kirppislöydöt jotka sopivasti sointuvat jouluun. Tämä on kyllä ihan parasta aikaa kirppistellä, kun myynnissä on vaikka ja mitä jouluista mistä valita.

Yhtä lyhtyä lukuunottamatta kaikki löydöt tein eilettäin Hyvinkään Villatehtaan kellarista. Sieltä löytyi myös tuo ihana vanha puukoppa, jonka olin nähnyt siellä myynnissä jo pari viikkoa sitten jolloin se jäi mieleeni ja olikin iloinen yllätys kun sen sieltä vielä kympillä matkaani löysin. Kovin nätiltä näyttää koko saaliini tuossa kopassa lisänä vähän tekohavuja väriä antamassa (ne ei ole kirppislöytöjä tältä reissulta).

Tuo messinkinen talolyhty tarttui matkaani männä viikolla neljällä ja puolella eurolla Keravan Fidasta ja vitosen lampetti ja euron kellolyhty ovat eilisen löytöjä. Niin hauskoja jokainen ja aivan ihania koristuksia tämän vuoden joulukotiini. 

Kiehl'sin viikunan ja salvian hajuinen tuoksuvesi lähti mukaani Hyvinkäältä kuudella eurolla ja söpönen pieni lasikarahvi puoleen hintaan kolmesta eurosta. (Se on oikeasti ihan suora, kameran linssi vaan vääristi.) Aivan ihana joululahja itselle ja pientä kaunistusta hellan vierelle tai joulupöytään tai ehkä molempiin.

Otin kuvaamisen jälkeen puukopasta vielä nuo väliseinät irti sisäpuolelta, kun tykkäsin, että ne vähän liikaa rajoittivat sitä mitä sisälle voisi laittaa. Tästä tulee kyllä niin oivallinen kasvien kuljetin ensi kesän puutarhahommiin ja nyt joulunaikaan siinä voi kanniskella vaikka juomapulloja porstuaan viilenemään. Ihan huippuostos kyllä, niin kun nuo kaikki muutkin. Huikean ihanat joulukirppistelyt oli kyllä nämä.

My recent fleamarket finds all look so yummy together in this old wood basket.