Juttelin tässä päivänä eräänä yhden ystäväni kanssa puhelimessa ja hän muistutti minua siitä kuinka monta erilaista kaappia minulla on näinä vuosina ehtinyt olohuoneen yhdessä nurkassa olla ja äkkiä kun laskin niin nythän on menossa viides. Päätin siltä istumalta tehdä tällaisen muistelopostauksen siitä minkälaisia nuo kaapit ovat tuossa olleet.
Aloitetaan tästä viimeisimmästä eli myrkkykaapiksi kutsumastamme, joka oli torilöytö parin vuoden takaa ja on siitä asti ollut olohuoneemme kruununa ja katseenvangitsijana tuossa nurkassa.
Sehän oli alunperin hivenen synkemmän näköinen ja värinen, mutta pienen hionnan ja uuden maalipinnan ansiosta kuoritui tuosta sangen tummanpuhuvasta kaappipahalaisesta varsin siro ja kaunis yksilö.
Mutta ennen myrkkykaappia oli olohuoneen tässä nurkassa tämän näköistä. Iso vaalea nurkkakaappi, jonka olin itse rakentanut yhdestä vanhasta pukukaapista ja aika monesta liimapuu- ja vanerilevystä.
Sen vierellä oli vanha hauska lasivitriini, joka oikein pursuili hienoja aarteitani, mutta ei sitten käytännössä ollut niin näppärä, kun myrkkykaappi nyt, koskapa toisessa lasiovessa ei ollut lasia ja tavarat keräsivät tuossa aina huiman nopeasti pölyä itseensä kulkuväylän vierellä kun olivat.
Ja ennen kun lasivitriiniä oli vielä vierelle löytynytkään oli koko kaapisto väriltään musta! Se oli silloisen sisustukseni lempiväri ja toimi kyllä oivallisena kontrastina kaikille vanhan puun sävyille ja muille. Aikansa kutakin vaan ja pieni-ikkunaisessa rintamamiestalossa kaappien väri vaihtui valkeaan muutaman pimeän talven jälkeen, jotta torpassa paremmin näki missä nättiä sijaitsi.
Tässä vielä pari kuvaa nurkkakaapiston rakennusvaiheista. Mallinani oli päässäni sellaiset ihanat vanhat pohjalaiset nurkkakaapit, mutta jollaista ei tarpeeksi suuressa koossa ollut sitten vanhana vastaani mistään (kohtuuhinnalla) tullut. Tykkäisin kyllä tällaisesta nurkkavirityksestä tässä huoneessa eniten, mutta koskapa en oikein näitä omatekoisiani arvosta kovin korkealle, jos oikeasti vanhaa löytyy tilalle niin ei tehnyt heikkoakaan luopua tästä silloin kun tuo nykyinen vitriinistö löytyi.
Ja ennen kun oli nurkkakaappi oli huoneessa tällainen. Tämä olikin hauska viritys sillä olin ostanut sen sellaisena palapelinä, että oksat pois. Siitä puuttui kokonaan taka- ja sivuseinät ja sitä oli myyjän mukaan käytetty jossain vaateliikkeessä esittelytelineenä niin että kaappi oli kasattu pystyyn laittamalla ovet seiniksi.
Minun käsittelyssäni siihen rakentui keskirunko ja hyllyt vanerista ja puusta ja kunnon hiomisien ja kittailujen korkailujen ja paksun maalikerroksen jälkeen siitä tulikin vielä varsin edustava yksilö, vaikka ei ehkä ihan uskoisi, kun tuota kasaa katsoo millaisena sen silloin kotiin hain.
(Hauska kuriositeetti myös tuo, kuinka tapetti taustaseinässä vaihtui maalatuksi samaan aikaan kun kaappi kasautui. On sitä tullut oltua ehtivä kyllä.)
Ja viimeiseksi ihan ensimmäinen kaappi, joka täällä ikinä tuossa kohtaa meidän aikana oli. Siitä ei valitettavasti ole juurikaan kuvia säilynyt, tänne blogiinkin laittelin vaan pari joista tässä joulupuun takana kaikista laajin otos. Se on siskoni omistama pukukaappi, joka oli meillä vain lainassa ja palautui hänelle heti kun tuo edellinen palapeli löytyi, mutta tosi lämpimät muistot tuosta kaapista minulle jäi ja voipi olla, että se on toiminut eräidenkin rakentelemieni pukukaappien mallina ja inspiraationa matkan varrella. (Toinen tuolla makuuhuoneessamme ja toinen lapsen huoneessa.)
Nykyään tuo kaappi majailee edelleen siellä siskolassa ja vieläkin herättää minussa lämpimiä tunteita.
Mutta on siis ollut tässä nurkassa kaappi poikineen ja tyylikin niiden myötä hyvinkin erilainen, mutta aina kuitenkin just silloin ollessaan minusta tosi kiva ja täydellinen. Ja erityisen hauskaa oli itsekin penkoa pitkästä aikaa tätä omaa blogia, että mitäs kaikkea sitä onkaan vuosien varrella ehtinyt ja voi pojat, että sitä onkin ehtinyt... :D
(Vinkiksi niille mobiilia käyttäville, että selainversiosta löytyy oikeasta sivupalkista hakusanat ja vuosiluvut joista lähteä seikkailemaan.)
Took a trip down the memory lane to see how many different cabinets I've had in this corner of our livinroom and the result is five.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti