Laitanpas välistä vähän työvaihekuvia, ettei aina ole vaan nättiä ja valmista niin pysyy joku tasapaino näissä hommissa eikä siellä luulla, että kaikki täällä tapahtuu kun jollain taikasauvalla heilautettais.
Tänään on vihdoin päästy aloittelemaan eteisen uuden vitriinikaapin hiontahommia ja voi pojat, mikä homma siinä onkaan. Kaapin vihreä mikälie spray-pinta syö hiomapapereita melkein enemmän kun kerkiän uusia ostaa ja siippa on saanut viettää vapaapäiväänsä oikein rattoisissa merkeissä tallin nurkalla tuulenpuuskien puhallellessa lunta sinne sun tänne. Ihmeteltiin, että mikä siinä on, että maali istuu niin tiukasti tuossa kun hoksattiin, että sehän on maalattu suoraan paljaan puupinnan päälle ja siksi niin lujassa siinä nyt.
Mutta se mikä minua ihmetyttää on tämä vanha maalipinta ovien sisäpuolella, että miksi siellä on vanhaa maalia ja ulkopinnoissa ei. Arvelenkin siis, että tämä kaappi on käynyt ns. lipeäkylvyssä jossain elämänsä vaiheessa, kun joskus (tai kai edelleenkin) paremmin kävivät kaupaksi semmoiset vanhat kalusteet, joissa maalia ei vanoissa puupinnoissaan enää ole.
Oli miten oli kova on homma täällä nyt ja ottaa vielä tovin ennen kun tuo inha vihreä tökötti on tuosta kokonaan poissa ja pääsen siihen uutta ja arvolleen paremmin sopivaa pintaa sutimaan. Väriä en ole vieläkään täysin varmasti päättänyt, mutta jotenkin on alkanut tuntua siltä, että tuohon ovien sisäpintojen siniseen sen voisi vähän soinnuttaa. Ei ehkä ihan samaksi, mutta vähän sinnepäin ja harmaammaksi, olisi niin kuin kunnianosoitus tuonne alkuperäiseen, josko tuo se ihan ensimmäinen maalikerros tässä kaapissa on.
It's one heck of a job to get this green paint sanded off this old cabinet. My husband spent hours today outside while the wind was blowing snow all over and the job isn't even half way there yet. But it's given me more time to think about the new color and I'm starting to lean towards the original light blue we found inside the doors there. Maybe not that bright blue, but something that "speaks the same language". I think it would be just right for this old lady and way more dignified than this tacky green.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti