Se täydellinen vihreä

Kaupallinen yhteistyö Domus Classica

No vihdoinkin sain päätetyksi värin uuteen puutarhakalustooni ja pääsin maalaushommiin. Sitä ennen piti kuitenkin vielä valita maali ja tarkempi sävy. Itse maalin valinta oli helppoa. sain nimittäin projektiini Domus Classicalta Ottosson Färgmakerin pellavaöljymaalia, mutta sävyn kanssa olikin sitten jo vähän haasteellisempaa.  Tapojeni mukaan olin kovin kärsimätön maalikaupoilla ja sen sijaan että olisin jaksanut odotella pari viikkoa tilaustuotteena olleen täydellisen vihreän sävyn saapumista päätinkin että sekoittelen sen itse hyllyistä löytyvillä. Otin mukaani kromioksidin vihreää, vähän mustaa, pussillisen ultramariininsinistä pigmenttijauhetta sekä pullon puhdasta pellavaöljyä. 

Nämä maalit ovat niin pigmenttirikkaita että yhden sävyn muuttaminen suuntaan tai toiseen vie ihan uskomattoman paljon väriä ja alkuun mokasin tosi raskaasti ottamalla aivan liian paljon alkuperäistä sävyä ja tuhlasin suurimman osan mustasta siihen. Sitten puolitin sen ja sotkin loput mustat siihen sekä pigmenttijauheesta ja pellavaöljystä tekemäni sinisen. Lopputulokseksi sain kuitenkin aikaaan aivan älyttömän hienon siniseen taittavan vihreän jota varsin riemullisin mielin lähdin sutimaan juuri hiottujen tuolinpienojen päälle.

Itse maalaaminenkin on pellavaöljymaalilla vähän erilaista kun tavallisella maalilla. Tätä laitetaan hyvin pieni määrä kerrallaan ja se hierotaan oikein kunnolla pintaan. Liikaa jos laittaa kuivuu pinta kiharalle eikä lopputulos ole nätti ollenkaan. Ensimmäinen kerros maalia kannattaa vielä lantrata oikein kunnolla puhtaalla pellavaöljyöllä, puolet ja puolet vähintään.

Maali on tosi pigmenttirikasta joten pienelläkin määrällä maalaa uskomattoman paljon. Maalikerroksissakaan ei kannata pihistellä, kolmea suositellaan kalusteille. Kuivumisaika on ainoa miinus, se on olosuhteista riippuen 1-5 vuorokautta, joten hätähousujen maali tämä ei ole. Tämä kuvien tuolini otti karvan alle kolme vuorokautta kasvihuoneessa kuivatellessaan kunnes sen päälle uskalsi istua.

Ja kun sanon tuoli, niin tarkoitan että yksi tuoli. Se hiominen nimittäin on niin työlästä hommaa, että vasta yksi on saatu valmiiksi. Loput odottavat vielä sitä että miehelle iskee inspiraatio hiomiseen uudelleen (ei kovin todennäköistä muutamaan päivään). Itse en siihen hommaan rupea sillä tällä kärsimättömyydelläni niistä en saa tarpeeksi hienoja ja hienot niistä pitää tulla ennenko maali pintaan laitetaan sillä tarkoitus on tehdä näistä kerralla hyvät ja saada puuosat entrattua kestäviksi.

Mutta hieno on tuo yksi nyt. Juuri sellainen kun uneksinkin. Hyvin tyytyväinen olen että taivuin vihreään, se saa tuon tuolin näyttämään oikeasti vanhanaikaiselta ja tyylikkäältä niin kuin pitääkin. Olisi se harmaakin ollut kiva, mutta enempi ehkä sellainen muotijuttu nyt, tämä väri ei ole niin aikaan sidottu ja näyttää hyvältä näissä tuoleissa aina.

A collaboration with Domus Classica. I finally decided of the color to the new garden set, it's going to be green. I got Ottosson Färgmakeri's linseed oil paint from Domus Classica to paint the furniture and instead of waiting two weeks for a certain shade of green I decided to mix the color myself from the selection on hand. I took some bright green, some black and pure blue pigment powder that I mixed in linseed oil to make blue color. I mixed all of those together (with a huge mess) and got a perfect vintage look green as a result. Now we just need to finish the rest of the set and it's going to be perrrrfect for our garden.