Blank canvas

No nyt. Nyt on huone siivottu sinisestä ja seinät valkaistu odottamaan sitä jotain uutta, joka kuplii vielä ajatuksen asteella, mutta kupliipa jo kumminkin. Nyt kuitenkin nautitaan hetki siitä että tässä huoneessa on vihdoin valoa, ihan hirveä määrä valoa. Luulin että tumma katto söisi valon määrää eniten, mutta se olikin yllättäin seinien sininen kun sitä eniten vei.

Olisin kernaasti sovitellut huoneeseen sitä Kelim-mattoakin, mutta toinen pikkukoirista päätti että sen aika ei ole nyt pissimällä siihen sopivasti ja se on vielä pesussa. Mutta lattian sijaan huoneessa on nyt ihan toinen kohde johon katse pitää kiinnittää ja se on tuo katto. Se on nimittäin NIIN IHANA! Ja nyt se tulee todella oikeuksiinsa tuolta.

Vaikka tunnelma onkin nyt himpan viileähkö makuuni nautin silti noista isoista kontrasteista ja siitä kuinka eri sävyt tulevat nyt valkoista vasten esille kun sinisen kanssa olivat näkymättömämpiä. Jonkun mielestä huone on nyt ehkä kovin väritön, mutta minä näen siellä niin monia ihania värejä, ei niin kirkkaita tai puhtaita värejä, mutta värejä jotka ansaitsevat tulla nähdyiksi.

The room is all white now. Waiting for the next color (or colors) to arrive. I have a dream of what I'd like the walls to look like, but first I'm going to enjoy them white for a while. I'm so delighted that there's finally light in this room. I'd never thought that it was the blue on the wall that "ate" most of the light, I thought it would've been the dark ceiling. 

Now the ceiling is the real focal point in this room and it's so pretty that it surely deserves all the glory.