Retkellä Korvensuulla osa II

Korvensuun Voimalaitos- ja Konepajamuseolla on vanha työpaja jossa aika on tyystin pysähtynyt. Tuntuu kuin siellä olisi muinoin vain laskettu työkalut käsistä ja jätetty kaikki silleen ja suljettu ovet. Ja nyt puoli vuosisataa myöhemmin pääsee paikalla katsomaan millaiselta oikeasti oikein vanha konepaja näyttää. Ja koskapa rakastan ihan kaikkea autenttista vanhaa ja eritoten tehdastyyliä, menin tuolla tietysti aivan pähkinöiksi.

Kaikki nuo koneet, valaisimet, työkalut ja kalusteet olivat kuin suoraan villeimmistä unelmistani. Eritoten sykähdytti tuo mieleeni niin täydellinen värimaailma ja ajan hampaan nakertamat pinnat. Ihanat mustat, harmaat ja ruskeat ryyditettynä niin kauniilla vanhoilla sinisillä, punaisilla ja kellertävillä sävyillä. Tuollaisen aidosti vanhan rapatun ja maalatun seinän kun saisi kotiinsakin, mutta yhtä hienon voi tehdä vain aika ja pitkä sellainen. 

Paikka oli niin täynnään kaikkea minun silmiini kaunista niinkuin ylläoleva vanha kellokorttitaulu. Siihen merkkasi työnjohtaja prikalla kuka oli tullut töihin milloinkin. Nuo vanhat käsinmaalatut numerot ovat kyllä niin hienot että järki meinaa irrota päästä. Otin taulusta monta kuvaa varuiksi jos joskus tarvitsen mallia numeroista johonkin omaan projektiini.

Siellä oli ihana tunnelmallinen hämyisä valo joka paikassa. ikkunoista tuli luonnonvaloa ja niiden lisäksi vanhat valaisimet valaisivat pimeimpiä nurkkia. En halunnut kuvata liian valoisia kuvia vaan koitin vangita tuon hienon hämyn juuri sellaisena kun sen itse koin. Tuollaisessa valossa siellä aikanaan töitäkin tehtiin. Minusta on hienoa ettei museon väki ole laittanut paikkaan lisävaloja. On paljon sykähdyttävämpää että voi aistia tuon tunnelman juuri sellaisena kun sen kuuluukin olla.

Monessa kohtaa tuolla oli niin hienosti valaistuja paikkoja että mieleemme tuli siskon kanssa myös eräs valokuvaajaystävä joka voisi ehkä tuolla kuvata jotain muotijuttujakin. Ja miksei nämä sopisi ihan sisustuslehdenkin sivuille. Minusta ainakin.

Olin ihan valtaisan inspiroitunut tämän työpajan kierrettyäni. Kiersimme sen itseasiassa montakin kertaa. Ristiin ja rastiin mentiin ja jokainen kolkka tutkittiin. En meinannut haluta sieltä pois lähteä ollenkaan, mutta varallemme oli järjestetty vielä yksi ohjelmanumero jota oli jo pikku hiljaa aika lähteä katsomaan ja voi mikä elämys sekin sitten oli. Vanhan voimalaitoksen turbiini rykäistiin käyntiin ihan meitä varten. Kyllä siinä kuulkaa polvet tutisi sellaisen vieressä seistessä, mutta siitä lisää seuraavassa postauksessani.

Vanha konepajarakennus kuvattuna voimalaitoksen edestä.  En saanut koko taloa kuvaan koskapa olimma rumasti parkkeeranneet liian nykyaikaiset automme tuohon eteen ja ne pilasivat vähän tunnelmaa.

EDIT: Kesällä 2015 museo on auki to-su klo 12-15 (juhannuksena suljettu). La 4.7. on näyttelyn avajaiset jolloin myös varmimmin voimalaitoksen turbiini käynnissä.

The old machine factory  at Korvensuun Voimalaitos- ja Konepajamuseo at Mynämäki was a place of my liking. The colors the mood, the walls and the floors, all the furniture and tools I felt like I was in an industrial-heaven. In every space there was so much to see and the feeling was like the time had really stopped there. The factory closed in the sixties and it pretty much looks the same now as it did then. I really didn't want to leave this building at all but there was still one more thing to see; the old turbine of the power plant. I'll tell you more in my next post.