lauantai 27. kesäkuuta 2015

Pöytäraiska

Joskus sitä vaan käy niin että kun tarpeeksi halvalla jotain näen niin rakastun ihan väkisinkin. Tämä vanha talonpoikaispöytä tuli sattumalta vastaan ja vaikka tarvetta ei taaskaan niinkään mieleen tullut, oli se pakko ostaa kun niin halvalla sai. Aika jännittävässä kunnossa pöydän pinta oli, mutta ainakin jalkaosa oli ehjä vaikkakin kahta laatikkoa vaille.

35 euroa köyhempänä ja yhtä projektia rikkaampana toin pöydän kotiin ja jännittyneenä aloin purkaa sen pinnasta vanerilevyä ja päistä tukilautaa nähdäkseni tarkemmin mitä sitä oikein tuli juuri ostettua. Ja niin kuin yleensä, siinä purkaessani tajusin että kyllähän tälle käyttöä löytyy, ihan varmasti löytyy. Tällaista leveämpää pöytäähän tarvitsee juhlapöydäksi, että saa kerrankin kunnolla katettua.

Pöydässä on niin ihanan patinoitunut ruskea sävy että melkein heikkoa tekee. Tuollaista ei purkista saa, niin kuin eräs ystäväni sanoisi. Sorvatut jalat ovat myöskin hienot, oikein juhlavat suorastaan. Kaksi olemassa olevaa laatikkoa toimivat oikein hyvin, yhtään eivät kinnaa kiinni eli hyvässä kuivassa on pöytää pidetty vaikka muuten onkin ehkä hieman laiminlyöty.

Vanerilevyn jäljiltä löytyi hiomaton, aika jännittävän näköinen lautapinta. Se on ruuveja ja niiden reikiä lukuunottamatta melko tasainen ja luulen että saan sen hiomalla vielä aika sileäksi käyttöä varten. Värin kanssa voin joutua ehkä taiteilemaan että saan edes likelle saman kuin jalkaosassa. Ja jostain syystä minua ei yhtään haittaa nuo jännät jatkopalat toisessa reunassa, antavat vaan luonnetta mielestäni.

 Levennystä varten asennetun päätypalan poiston jälkeen tajusin että jotain pitää keksiä että saan pidettyä pöydän juuri noin leveänä. Laudat ovat niin laidoissa etteivät pysy ilman kunnon tukia (selittää sen paksun parrun). Onneksi lähes saman tein pälkähti päähän ajatus pienistä muotoon sahatuista kulmatuista nurkkiin ja keskelle. Toimisi visuaalisestikin varmasti hyvin. Nyt ei muuta kun työkalut esille siis, että saadaan pian käyttöön tämä herkullinen heräteostos..

Sometimes I just have to buy something just because it's so cheap that I cannot resist it. This vintage peasant table cost only 35 euros and all though it's in a pretty rough state I think I made a good deal. It will make perfect table for festivities since it's much wider than the tables we already have. I only need to do a bit of fixing to the top, sand it down and figure an alternative way to support it to keep it as wide without those hideous supports it had on before.

7 kommenttia: