Sälekaihtimet

Olohuoneen vanhat sälekaihtimet ovat oikeasti vanhat. Olen saanut ne monta monituista vuotta sitten ja käyttänytkin aina silloin tällöin, kun tyyliin ovat sopineet. Nyt ne pääsivät porstuan ikkunoista pölyyntymästä paraatipaikalle olohuoneen puolelle. (Pölyiset ovat silti vielä. Noiden puhdistaminen on kangas- ja puuosineen himpan vaikeampaan kuin uudempien mallien).

Melkein parasta kaihtimissa on kuitenkin niiden historia. Tiedän missä ne ovat olleet ennen kuin ne minulle tulivat. Tunsin rakennuksen hyvin ja vietin siellä aikaani usein. Katselin noita kaihtimia monta vuotta, ennen kuin vihdoin sain ne itselleni. Vanha tehdasrakennus jossa kaihtimet palvelivat käyttäjiään on jo purettu, ja ihmiset jotka noita säleitä kääntelivät ovat suurin osa jo varmaan ajan tuolla puolen, mutta kaihtimet elävät vielä.  Jokaisella kolhulla ja tahralla on tarinansa. Suurinta osaa en tiedä, mutta uusiakin on jo tullut, ja ne ovat nyt osa minun historiaani.

Minulle on aina merkinnyt tavaroissa enemmän historia, kuin rahallinen arvo. Jos tavaralla on tarina mukanaan on sen arvo mittaamaton. Ja näillä kaihtimilla se on.