torstai 15. helmikuuta 2024

Voihan kevätneule

Olis ihan viimeisintä viimeistelyä vaille tämä neulomani kevätneule, ellei olisi tullut paria mutkaa matkaan, joista viimeisin oli niin jyrkkä, että hujautti minut suoraan pusikkoon noin vertauskuvallisesti. Olin tehnyt vähän vastaavan raitaneuleen muutamia vuosia sitten ja kirjoitellut silloin ohjeen ylös itselleni omaan käsialaani ja mittoihini sovellettuna, joten ajattelin tämän olevan helppoa kun heinänteko, mutta ei se sitten ihan niin ollutkaan. Kaikki meni aivan mallikkaasti tuonne hihoihin ja kainaloihin asti, mutta sitten alkoi tuntua vähän hassulta.

Ensinnä sain kilkutella tuota yläosaa kolmeen kertaan uusiksi, kun ei sitten millään tahtonut ylös itselleni kirjoittelema sovellettu ohje toimia, vaan aina tuli liian lyhyt ja piti lisätä kerroksia. Kolmannella onneksi pääsin vihdoin maaliin ja olin jo varma, että nyt tämä tästä valmistuu, mutta sitten tulikin eteeni isompi ongelma;

kun sovitin neuletta innoissani päälleni osoittautui se ihan liian ahtaaksi ja kovin makkarankuoreksi muodoilleni ja ihmetys oli melkoisen suuri, että miten on mahdollista, kunnes tovin omia ohjeitani lueskeltuani tajusin, että olin sitten ihan pokkana lukenut ohjetta missä oli paksumpi lanka! Eli oli siis ihan liian vähän silmukoita tämän neuleen ympärysmitassa. Ei siis ihme, että sitä yläosaakin joutui niin paljon säätämään, mutta vähän oli vissiin väsynyt neuloja, kun ei siinä kohti älynnyt, että jokin muukin voisi olla pielessä. 

Harmitus muuttuikin pian nauruksi, kun hoksasin, että tuli siis tehtyä neuletunika jollekin muulle kun itselleni. Onneksi ystäväpiiristä löytyy semmoisia, joille saattaisi tämä kelvata jahka keräilen itseni ensin kasaan ja jossain kohti teen tämän loppuun.

Ja sitten vielä kaiken kruunuksi hoksasin vasta näitä kuvia katsellessa, että olen onnistunut tekemään kaula-aukkoon vielä erilaisen resorinkin, kun hihoihin ja helmaan. Ehkä tosiaan ihan hyvä pistää tämä nyt hetkeksi piiloon ja viimeistellä vasta sitten, kun kaikki nämä neulomisesta aiheutuneet turhaumat on ensin paranneltu. Ja seuraava neuleprojekti aloitetaan vasta sitten, kun on ensin harjoiteltu tarpeeksi lukemaan niitä omia ohjeita vähän tarkemmilla silmillä. 

Almost finished this knitted tunic when I realized I had the wrong instructions and this is way too tight fitting for me. I also had to knit the top so many times over that I managed to knit a different style to the neckline than the sleeves and bottom. Oh well, I've got friends that might want to have this and I''ll finish it as soon as I get over this mishap of mine.

1 kommentti: