Kesämaisemia

Pitääpä kertoa tuosta paikasta, jonka rannassa juhannusta asuntovaunulla vietettiin, se on nimittäin ihanan vanhan maatilan saunaranta. Sinne kuljetaan päätilalta tällaista mukavaa rinnetietä josta pääsee hyvin myös huruttelemaan autollakin. Kävin vähän kävelemässä kameran kanssa maatilan puolella, josta teille tässä muutama kuva ihan vaan fiiliksen vuoksi, koska mikäs sen ihanampaa kuin suomen suvi ja vanhat miljööt.

On niittyjä ja aittoja ja vanhaa navettaa ja kaiken kruunaa juhannusaaton lippu salossa ja sen edessä suuren suuri ruusupuska täydessä kukassaan. Valtavat marjapensaat rajaavat pihaa ja keskelle niittyä on ajettu pieni polku ulkohuussiin menijöille. Mistään ei kuulu muuta ääntä kun vieno sirinä niityiltä ja lempeä kesätuuli puhaltelee käyskentelijän vilpoisaksi. Tuona päivänä ei vielä ihan hellerajoja hätyytelty, mutta lämmintä siellä silti oli, oikein kelpo juhannussää.

En tohtinut sisälle muuta kun niihin paikkoihin jossa ovi oli auki, olisin toki saanut mennä, mutta tykkäsin kuljeskella yksinäni  ja vain fiilistellä kaikkia ihania puupintoja ja sitä miltä tuollaiset vanhat rakennukset tuoksuu. Mikään ei kyllä voita tällaista aitoa maalaismaisemaa ja sen ikiaikaista rauhaa, kun talot, joista osa ovat olleet olemassa jo pitkälle toista sataa vuotta vaan istuvat hiljaa paikoillaan.

Ja yhä näissä eletään, vanhoissa aitoissa jotka kuiskivat hiljaa tarinoitaan. Nyt on jo taas yksi uusi sukupolvi lapsia leikkimässä pihapiirissä ja aika jatkaa matkaansa tulevaan, mutta  yhä nämä vanhukset vaan seuraavat perässä ja jäävät toivottavasti taas jälkipolville menneistä ajoista kertomaan.

Kyllä tuolla kuulkaas mieli lepäsi.

Some pictures of the old farm that I visited last weekend.