Joskus kannattaa avata suunsa

Pieni röyhkeys kannattaa aina välillä jos vastaan tulee jotain sellaista josta on jo kauan haaveillut. Tämä ihana vanha näöntarkastustaulu roikkui erään hyvin kauniin keittiön seinällä eräässä hyvin kauniissa talossa, johon olimme päässeet yllätysvisiitille. En talon asukkaita tuntenut entuudestaan ja jo se että saimme heidän nurkkiaan katsella tuntui lottovoitolta.

Siinä huoneita kierrellessämme ja talon vekkulia koiraa silitellessä en saanut kuitenkaan ajatuksiani irti tuosta taulusta. Ajattelin mielessäni kuinka voisin sitä varovaisesti tiedustella, että olisiko se myynnissä kun sitten ihan omaksikin yllätykseksi töksäytin ajatukseni härskisti ääneen ja tein siitä tarjouksen. No, sehän kannatti. Kaupat syntyivät siltä seisomalta ja minusta tuli hetkessä maailman onnellisin, joskin yllättävästä röyhkeydestäni hieman häpeissään oleva ihminen.

Ja pitihän se kotiin tultua heti se näkökin tuolla tarkastaa. Onnekseni omaan hyvän kaukonäön ja näin kun näinkin molemmilla silmillä melkein puolet tuosta alimman rivin oikean puoleisesta osasta viiden metrin päästä. Jotain lohtua siihen, että lähinäköni ei ole enää vuosiin toiminut enkä näe tikkua sormestani ilman suurennuslasin apua.

Sometimes I surprise myself of how shameless I can be when I really want something. This cute vintage eye test was hanging in the kitchen of a beautiful home I got to see the other day. I didn't know the people living there so the sudden offer I blunted out of my mouth for the test felt a little embarrassing for me, but as they willingly sold it to me the embarrassment faded away quite fast. Lucky for me I sometimes have no self control.