keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Versio numero kaksi

Virkkuuinspiraatio synnytti vielä toisenkin maton joulun pyhinä. Halusin kokeilla miltä pitkulainen matto näyttäisi ja siitähän tuli varsin oiva myöskin. Alakertaan en tätä edes sovittanut vaan omin tämän suoraan makuuhuoneeseen. 
Onko se vain minun silmissäni vai näyttääkö tuo kuosi hieman itämaiselta? Olisi hauska tehdä neliöistä oikein suuren suuri matto, mutta omassa taloudessa ei sellaiselle paikkaa ole. (Jos joku teistä lukijoistani tekee tai tietää jonkun joka tekee, sellaisen suurensuuren, niin ilmoittakaa minulle haluan ehdottomasti nähdä lopputuleman.)

I made another carpet during the holidays since I had the inspiration still going. I had a vision of  a long hall carpet and the result turned out nice, again. This carpet is in my bedroom, where the dogs have no business in to.

20 kommenttia:

  1. Kaunis ja kyllä siinä kieltämättä on itämainen vivahde. :) Oispa upea oikein isona, vaikka olohuoneessa!

    VastaaPoista
  2. Nää matot on hienoja! Ehottomasti aijon kokeilla kanssa, kun vaan tietäs millä syvyillä...Ja on itämaista tuntua, tuli mieleen mosaiikki ja sit talojen ikkunaritilät. Hieno idea kyllä! Terkuin Teija

    VastaaPoista
  3. Hieno, harmi ettei omissa käsissä ole moista taitoa.

    VastaaPoista
  4. Kyllä siinä tosiaan on hieman itämainen tatsi. Lootuksenkukkia ehkäpä :D Hämmästelen aina miten ihmiset jaksaa virkkailla näitä mattoja, eikö siinä tule sormet kipeäksi kun joutuu kovin paksua ja painavaa käsissä pyörittelemään?

    VastaaPoista
  5. Kyllä vaan minä aion tehdä ison maton, olen suunnitellut jo kauan tuollaisen tekemistä mutta tänään vain valitsen kuteet..kun kokeilin tuota mallia jo kauan sitten että voisikohan isoäidin neliöistä koota maton, niin onnistui nyt se kokeilu kappele päätyi pannunaluseksi. voin sitten kun matto on valmis niin laittaa sinulle kuvia valmiista matosta joko blogiini tai sinulle sähköpostiin, mutta tovi siinä nyt meneee koska työtä ei ole vielä aloitettu..
    kaunis on kyllä tekemäsi matto, minä ajattelin ruokailuryhmän alle sitä tekemääni mattoa, nyt vain valitsemaan värejä, mietin vain mitenhän nuo neliöt onnistuisi siitä LP-lanka kuteesta.
    Ajattelin sävyiksi beigeä,ruskeaa ja valkoista mutta mielihän muuttuu kun pääsee sinne kude liikkeeseen..

    VastaaPoista
  6. Aivan ihana! Olen virkannut mummonruuduilla peittoja, itselleni ja vauvanvaunuihin, sekä kaulahuiveja. Mutta: mistä kuteista tämän on tehty? Ei varmaan villalangasta?

    VastaaPoista
  7. Rhia, tulee siitä sormet ja hartiat kipeiksi jos koko päivän tekee, mutta kun tekee vähän kerrallaan ei tunnu missään ;-)

    Anonyymi, nimi olisi kiva, että tietää kenen blogista etsiä...

    Tarja, On tehty ihan teollisuuden ylijäämätrikoosta leikatusta matonkuteesta.

    VastaaPoista
  8. Tämä on todella ihana matto, itte olen suunnitellut vuoden päivät varmaan, että tekisin tällaisen. Mummon perua olevissa 70-luvun suuri käsityölehdissä oli tämmöinen iso, mutta sinisävyisenä.. Vielä, kun täältä Lapinläänistä sais tarpeeksi ohutta kudetta. Tekaisin valkoisena sellaisen metrin kokoisen yhdestä neliöstä, niin tuli kaks senttiä paksu, ja koloihin kompastuu..

    VastaaPoista
  9. Mitenkä matto käyttäytyy huonekalujen alla? Mietin myös mattoa ruokailuryhmän alla tai sohvan edessä (sohvapöydän alla). Onko niin joustavaa, että venyy muodottomaksi käytössä?

    Entä jos maton pesee pesukoneessa, pysyykö muoto?

    VastaaPoista
  10. Jestanpoo, nämä matonkuteesta tehdyt litistyy käytössä eikä niihin sitten enää kompastu :-)

    Anonyymi, huonekaluista jää painaumat niinkuin muihinkin mattoihin. Reiät ja kolot ovat tietysti vähän hankalemmat esim. tuolien kanssa, mutta muutoin toimii tosi hyvin mielestäni.
    Pesukoneessa pestessä muoto menee, mutta kun kuivaa vaakatasossa ja vähän vanuttelee muotoonsa, niin ihan entisenlaiseksi palautuu.
    Eikä veny käytössä, ainakaan minulla ei ole venynyt.

    VastaaPoista
  11. Hienoja mattoja ja just mun lempiväreissä! Toivottavasti se makuuhuoneen pitkulaversio saa jatkaa rauhaiselämää eikä koe eteisen maton kohtaloa.

    VastaaPoista
  12. upeeta käsityöläistaitoa parhaimmillaan :),ehkä parhaimmilllan juurikin ilman huonekaluja kun muodot ja kuviot tulevat esille .

    VastaaPoista
  13. Kiitos vastauksista, sun matot on kyllä tosi hienoja! Ehkäpä uskaltaudun itsekin kokeilemaan :) (nim. äsken vahingossa anonyymi)

    VastaaPoista
  14. elämäni matkat, makuuhuone on koirilta kielletty alue, eli rauhassa saa olla mattonen :-)

    Majakka, kokeile ihmeessä, yllätyt vielä :-)

    VastaaPoista
  15. hei :)
    Kyllä minä sitten annan sinulle vinkin blogistani kun saan sinne niitä kuvia matosta, juu eilen hain kasan matonkudetta ja aloitin neliöiden teon :)
    vanhinko vaaan kun siellä missä matonkuteita myydään niin oli aikas kehno värimaailma eli paljon oli sinistä ja vaaleanpunaista joten ruskean ja beigen sävyjä minimaallisesti, mutta peffa pystyssä ja lattialla melkein maaten penkosin kasoja, löysin läjän sopivia värejä :)
    Aloitin tekeen vain yksivärisiä neliöitä, koska värejä on kuitenkin 3, eli beige,suklaanruskea ja luonnon valkoinen...olen tehnyt nyt 8 neliötä eli niin kuin sanoin että aikaa tuossa menee tovi vielä vaikka olenkin aikas tehopakkaus kun jotain päätän niin tulosta alkaa tulla nopeasti :)
    Hyvää loppiaista sinulle :)

    VastaaPoista
  16. Todella hieno matto ja värit!
    Itse kun en voi "kiljumatta" katsella niitä tooooosi värikkäitä isoäidin neliöitä. Anteeksi,toivottavasti en pahoittanut kenenkään mieltä.
    T Riitta

    VastaaPoista
  17. Kyllä on hieno! Väritkin ovat juuri kohdillaan!

    VastaaPoista
  18. Moro!
    Mä oon tehny isoäidinneliötyylillä ison maton. Virkkasin vaan yhtä palasta isommaks ja isommaks, ilman nuita sivujen reikiä, reijät vaan kulmissa. Kuva löytyy täältä: http://suurellasyramella.blogspot.com/2011/10/jouluksi-lattialle.html

    Nuo on tosi hienon näkösiä palasista tehtynä! Mun on pitäny kokeilla niistä tehä matto eteiseen, semmonen oikeen pitkä, isoista paloista.
    Oon palasista virkannu vaan peittoja.

    VastaaPoista
  19. Anonyymi, sen valmistumista odotellessa sitten. Loppiaisia sinnekin. :-)

    Riitta, älä kerro kellekään, mutta en minäkään niistä riemunkirjavista enää pidä ;-)

    Elisabeth, hieno on mattosi!

    VastaaPoista
  20. Ihana matto! Isoäidinneliöt on ihan parhaita! :)

    VastaaPoista