Tarinoita eteisestä

Sitä kun aina jumittuu itse kuvaamaan omia nurkkiaan tietyistä kulmista ei se anna välttämättä kunnollista kokonaiskuvaa tiloista muille. Itse tykkään kovasti nähdä muiden kodeista kunnolla kuvia joka suunnasta ja sitten itse sorrun kuvaamaan hyvin yksipuolisesti... Mutta totuus on se, että sitä kuvaa mieluiten sitä mikä edukseen on, eli tässä huushollissa yleensä sitä mikä on parhaassa valossa. 

Tänään kuitenkin koko eteinen kylpi sellaisessa loisteessa, että nappasin kameran kouraan ja kuvasin sen niin ympäri kun taisin. Ihan vaan, että näkyy kerrankin koko tila kaikkine nurkkineen yhdessä postauksessa nyt sitten. Tämä on kovin hauska tila sillä tästä on kulku ulos ja muihin alakerran huoneisiin, siinä on komero, vessa ja portaat ja kaksi pientä ikkunaa niiden varrella. Kovasti siis reikiä seinissä etten sanoisi. Tässä vähän tarinoita tästä tilasta ja sen käytöstä meillä:

Tämä on näky joka kohtaa sitä joka tänne sisälle ulko-ovesta ja porstuasta astuu. Hyvällä säällä, eli kesäaikaan on sekä keittiön, että olohuoneen väliset ovet sepposen selällään auki, kun taas talvisin ne pidetään molemmat aina kiinni, ettei lämpö karkaa. Tätä eteistilaa kun ei meillä kylmempinä vuodenaikoina lämmitellä muulla, kun sillä mitä tuolta ovia aukoessa sinne karkaa. 

Syy siihen lämmittämättömyyteen on osin nuo vanhat ovet ja ikkuna, jotka falskaavat kylmää minkä kerkiävät ja se, että tämä talo painovoimaisine ilmanvaihtoineen imaisee sen lämmön tuonne yläkertaan kumminkin, niin että tässä vetää silti (kokeiltu nimittäin on). Ajatuksissa on ollut monta kertaa korvata tuo väliovi oikealla ulko-ovella, mutta jotenkin se aina torppaa siihen, että haluaisin niin kovin pitää tuon esteettisen yhteneväisyyden noiden ovien kanssa, niin että kaikki ovat samanmoisia ja oikeasti vanhoja.

Asian korjaisi myös se, jos porstuan eristäisi lämpimäksi, mutta se ei olekaan mikään pikkujuttu ja tietojeni mukaan vaatii luvat vaihtaa kylmä tila lämpimäksi, joten on jäänyt sitten sekin. Tässä on vuosien mittaan jo hyvin totuttu siihen, että tässä tilassa on talvisin vähän vilakampaa kun muualla talossa ja se ei ole haitannut vielä niin paljoa, että isompiin toimiin olisi ryhdytty. Paino sanalla vielä, tässä muutamana talvena olen kyllä suunnitellut, että jos joku kesä virtaa riittää niin avattaisiin tuo seinä tuosta talon ja porstuan välistä ja tsekattaisiin eristeet niiltä osin, että aivan varmasti ovat purut painuneet ainakin tuosta ikkunan alta. Ikkunaan voisi teetättää sisäpokaan tuplalasin ja oveksi voisi myös kokeeksi ostaa sellaisen simppelin eristetyn mökkioven jonka varmasti saisin 'maisemoitua' tilaan sopivaksi ja vanhan näköiseksi. Mutta niin kun sanoin, homma on täysin ajatuksen asteella vielä ja rakkauteni tuota vanhaa väliovea kohtaan on estänyt sen etenemisen sen pidemmälle.

Kiva asia tässä tilassa, noiden neljän muun oven ja yhden ikkunan lisäksi on tämä hauska vanha komero, jossa siinäkin tietty tyyliin sopiva samalla peilityksellä oleva vanha ovi. Tämä on palvellut meillä talvivaatteiden, kenkien ja miehen treenikamojen säilyttimenä, mutta meillä on suuria suunnitelmia tulossa tälle tänä suvena sillä olemme päättäneet siirtää keittiön skafferissa majailleen pesukoneen tänne eteisen puolelle ja tämä komero on kuin tehty sille tässä. 

Tosin sekin vaatii vähän fiksaamista ensin ja pienen visiitin putkimieheltä, mutta muuten tämä toimii aivan yhtä mallikkaasti pesukoneen pitopaikkana kun tuo keittiön nurkkakin ja varmasti paremminkin, sillä tämä on vähän hiljaisempi paikka koneen jytistellä menemään, kun tuossa keittiössä kaikkien kuultavana. 

Onnekkaasti tuossa menee takaseinän takana kaikki tarvittavat putket ja viemärit, niin koneen saa tähän melko pienellä vaivalla ja budjetilla siirrettyä. Tosin tuo ovi pitää vaihtaa hieman leveämpään, mutta minulla sattuu olemaan varastoissani yksi just täydellinen, niin sitäkään ei tule sitten edes huomaamaan, että se on vaihdettu toiseen.

Konttori-kyltin takana on meidän pieni vessa ja kylppäri ja sen vierestä on kulku keittiöön. Tuo keittiön ovikin on tarina itsessään sillä se ei pysy kiinni, kun siitä on lukkorunko rikki ja vanha talo on elänyt niin, että ovi tahtoo aina olla selällään auki. Siinäkin on asia, jota en vaan ole saanut aikaiseksi korjata ja olemme kaikki nämä vuodet pitäneet oven välissä paksua lapseni varhaislapsuuden kylpytakin vyötä  tiivistämässä sitä niin, että se pysyy kiinni. Jostain syystä aina kun olen lukkorunkokaupassa semmoisen edessä iskee niin hirveä piheys lähemmäs satasen hinnasta, että on jäänyt aina ostamatta se.

 Ja nyt vielä kaiken kruunuksi ovelat koiramme osaavat työntää oven auki ja siihen on pitänyt lisätä hakanen eteisen puolelle sitä varten jos poistumme kotoa, etteivät he sitä avaa ja keittiön sähköpatteri lämmitä itseään hengiltä, kun kylmä eteisestä virtaa sinne. Olis ehkä niin paljon helpompaa vaan käydä ostamassa se uusi lukkorunko... :D

Mutta vanhassa talossa on aina jotain kommervenkkejä (kuten niiden asukkaissakin). Joihinkin asioihin vaan tottuu ja alkaa elää niiden kanssa sen sijaan, että pyrkisi korjaamaan kaiken täydelliseksi. Se on ehkä osa sitä vanhan viehätystäkin, ettei kaikki ole niin justiinsa. 

I love this little hall despite the fact it has four doors, one closet, staircase and a window and it's so drafty during winter. But we keep the doors closed and work with the space being colder than the other house. We're planning to move our washing machine from the kitchen pantry to this little closet here and if this summer gives us extra time we might do something to that drafty door and window too. And like in almost every old house there's always things that don't work, like the lock on our kitchen door, so we've kept a belt of my sons childhood bathrobe to keep it stay closed and the hook is there to keep our dogs from pushing the door open during winter if we aren't home.