Kevättalkoita

Ai että kun oli suotuisa ilma pitää pienet pihatalkoot tänään, vaikka vielä eilen vihmoi räntää ja lunta. Kaikki eilinen märkyys suli kuitenkin nopeasti ja saatiin lakaistua piha, lannoitettua kukkapenkit ja siivottua talven jäljiltä kukkaruukut tyhjiksi uusia istutuksia varten. Tänä vuonna tuntuu, että kestikin yllättävän vähän aikaa kaikkien talven lumimassojen sulaa pieneltä tontiltamme, tänään ei ollut enää paljoa jäljellä kinoksista. Taisi se eilinen räntäsadekin auttaa niiden katoamisessa jonkin verran. Muutama läntti on vielä siellä minne auringonsäteet eivät ihan täysillä yllä, mutta muuten piha on jo hyvin paljas ja melkein roudaton. 

Nostelin vielä kaikki vanhoista istutuksista märät kukkaruukut yöpakkasten tieltä kasvihuoneen suojiin, jos tässä ilmat heittäytyvät muuttamaan mieltään kevään suhteen. Siellä ovat vieläkin hyvässä elossa ne viime viikolla jo kuolemaan tuomitsemani kevätvihreätkin. Kukinta on kestänyt kyllä ihan ennätyskauan heillä, mutta nyt näkyy jo vähän kellastumisen merkkejä, eli loppusuoralla ollaan jo.

Inventoin vähän jo myös pihakoristeitani ja totesin, että tämä vanha rappioromanttisesti ruostunut sairaalapöytä saa etsiä itselleen uuden kodin. Varsin viehkeä hän on, mutta kun tila ei kaikelle riitä, niin ei riitä. Samoin sen päällä oleva kirjoituskone on lähtölistalla, että jos kiinnostusta näihin siellä jollakulla heräsi niin ostotarjouksia voi jättää sähköpostiini. Laitan myöhemmin keväällä toriin, jos ei nyt jollakulla nappaa.

Mutta ihanaa oli kaivella puutarhakalusteita jo vähän esille ja laittaa sinne minne kuuluukin. Tämän viikon sääennusteisiin jos on uskominen, niin tuolla nautitaan päiväkahvit jo aivan pian auringonpaisteessa. 

Leikkautettiin viime joulun alla oikein arboristilla järkyttävän ylikasvanut tuija-aitamme ja nyt onkin jännä nähdä miten sen kanssa oikein käy. Se oli venähtänyt jo niin korkeaksi, että sopivaksi sen sai vain sahaamalla puolivälistä katki. Reilusti yli viisimetriset rungot jäivät tästä puolituksesta vähän harventuneen ja rujon näköisiksi, mutta jos kaikki menee nyt niin hyvin kun vaan 

voi mennä, niin ne tuuheutuvat tuosta vielä niin, ettei naapureita tarvitse sieltä läpi katsella.

Muutoin on ollut aika hauskaa, kun pienellä pihallamme paistaa taas aurinko. Tuuheat tuijat varjostivat jo niin paljon, että ei paljoa taivasta ympäriltä näkynyt. Nyt onkin ihan eri näköistä kun valoa on paikoin todella paljon enemmän. Hassua ajatella, että silloin kun tänne muutettiin, ei pihassa kasvanut vielä oikein yhtään mitään ja nyt siitä on kaadettu melkein metsä. Niin sitä vaan kerkiää viidessätoista vuodessa kasveja kasvatella.

P.s. Sieltä täältä pihaa löytyi hyvin vielä joulukoristeitakin. Nämä olkikranssiin kiedotut tuijanoksat kestävät joka talvi pisimpään hyvinä tuolla ulkona, kannattaa siis pistää vinkki korvan taakse jos halajaa oikein kestävää ulkokranssia itselleen tehdä. Näppärä purkaa vielä keväällä tuijat tuosta pois, kuivattaa olkikranssin auringossa ja käyttää tulevana talvena taas uudestaan. 

The yard today, still a little frozen and a few spots of snow left, but definitely feeling like spring is here. We did all the cleaning, raking and fertilizing today and I put up some furniture there, cause the weather forecast has promised some really sunny and warm days to come next week.