torstai 26. maaliskuuta 2020

Retkituolien uudistus osa 1

Ensinnä pitää sanoa että hip hei mikä ilma ulkona onkaan! Oli niin ihanaa raijata projekti pihalle kuvausta varten, kun on koko pitkän talven (vaimikäsenytoli) kuvannut ahtaissa sisätiloissa. Nyt riitti tilaa vaikka muille jakaa ja se oli ihan puhtaasti mahtavaa.

Tässä pikku hiljaa on mieli alkanut tehdä tekemistä käsille ja aivoille niin kaivelin tässä esille tällaiset retrot retkituolit, jotka ostin eräänä tammikuisena pimeänä iltana. Olin tällaisista vähän haaveillutkin asuntovaunulleni niiden kauniiden, mutta hieman hankalien rottinkituolien tilalle tai seuraksi. Ne olisivat muuten ihan hyvät, mutta kun eivät mahdu itse vaunun kyytiin kuljetuksen ajaksi niin rajoittavat sitä kuinka monta ihmistä auton kyytiin mahtuu. Tällaiset kokoon taittuvat tuolit ovat sekä mukavat istua, että kivat pakata mukaan, vaikka tyyliltään häviävät kyllä rottinkituoleille (varsinkin tässä kuosissa), mutta jospa sille tekisi nyt jotain kun tässä aikaa vielä on ennen kun se kesä tulee.

Näitä löytyi siis kerralla kaksi, mikä on oikein hyvä määrä pikkuisen vaununi edustalle. Tuolin tyyny on hyvä ja säädettävyytensä ansiosta se on mitä ihanin löhöpaikka laiskalle lomalaiselle. Tuo vanha päälinen on vaan suorastaan kuvottava, eikä yksin kuosinsa vuoksi. Vuosikausien istumiset näkyvät inhasti tuossa pinnassa ja tällaisenaan eivät saa kyllä mennä lähellekkään söpöstä vaunuani. Siispä hommiin on alettava.

Ensimmäiseksi purin vanhat päälliset kauniisti irti pehmusteista ja samalla keksin, että uudet täytyy ehdottomasti tehdä niin, että ne ovat helposti irrotettavat pesua varten. Itse pehmusteet ovat hyvässä kunnossa eikä mikään lika ole onneksi mennyt päällisistä läpi näihin asti. Laitoin tähän kuvaan tuolin laitimmaiseen lepoasentoon, niin että näette mistä puhuin kun kerroin, että mukavat on nämä. Tuo paksumpi kohta niskatuessa ja jalkojen alla on itse asiassa ihan älyttömän hyvä oivallus tuolien valmistajalta (ei mitään hajua kuka tai mikä se on), ne tekevät tästä vieläkin ylellisemmän istuskella tai loikoilla.

Uudeksi kankaaksi valikoin tämän tällaisen paksuhkon vaalean puolipellavaisen pöytäliina- tai minkä lie kankaan, jonka onnekkaasti löysin kirpputorilta pari viikkoa tuolien ostamisen jälkeen. Sitä on rullassa juuri sen verran, että riittää näiden kahden tuolin uudistamiseen. Pesun kautta täytyy vaan se ensin huitaista, että kutistuu nyt valmiiksi eikä vasta sitten kun valmiita päällisiä ensi kerran pesen...

Kaavat tulee näpäkästi näistä vanhoista päällisistä, jotka lentävät kyllä kaaressa sen jälkeen roskiin kun olen saanut uudet piirreltyä. Mutta hyvin näkee noista auringon paahtamista värieroista kuinka paljon näitä on käytetty. Kertoo siitä, että on kyllä varmasti mukavat retkituolit nämä ja ihan pian taas hyvän näköisetkin. Mutta nyt menen laittamaan pellavakankaan pesuun ja painelen vielä tuonne pihalle nauttimaan tuosta auringonpaisteesta. Palataan tähän aiheeseen siis sitten kun saan uudet päälliset valmiiksi ommeltua.

I got these vintage camping chairs back in january and found a new fabric to upholster them a couple of weeks later from a fleamarket. Now, since I have plenty of time, I started this project.

2 kommenttia:

  1. Tuo vaahtomuovipehmuste on kyllä nerokkaasti alunperin ajateltu! Simppeli käänne, mutta kovasti tuo muotoa ja mukavuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on kyllä! Varsinkin tuo reisien alle jäävä pehmuste on ihan luksusta. :-)

      Poista