Ollaan asuttu tässä talossa jo pian neljätoista vuotta ja oltu koko se aika ilman olohuoneen ja eteisen välistä ovea. Kun ostimme talon oli kaikissa muissa oviaukoissa ovi paikoillaan, mutta tästä se puuttui. Asia ei silloin niin kovin häirinnyt, mutta tässä vuosien varrella olen sellaista alkanut tuohon yhä enenevissä määrin kaivata, ja varsinkin talviaikaan. Olemme pitäneet ovessa talvisin verhoa, joka estää eteisen viileyden tulon huoneeseen ja pitää jonkin verran myös lämpöä paikoillaan, mutta se ei ole ollut kovin näppärä, kun sitä aina saa olla asettelemassa paremmin oviaukon eteen kun se siitä kulkiessa tuppaa menemään vähän miten sattuu. Niinpä tässä sitten eräänä päivänä päätin että;
Kokeillaan tuohon karmiin sitä työhuoneessa olevaa liukuovea, josko se sattuisi siihen mitoiltaan sopimaan. Se ei ole siellä niin aktiiviessa käytössä, että hyvin voisin olla vaikka hetken ihan ilmankin. Ja kun sitä ensin mittailtiin ja sitten soviteltiin niin sehän lähes sopi. Pikkuisen vaan pitäisi sipaista siitä alareunasta pois niin olisi ihan passeli. No, eihän se nyt ihan niin helppoa sitten ollutkaan, vaikka saranat ja lukko sopivat ihan millilleen, oli siinä vähän vielä höyläämistä ja jyrsimistä, että se saatiin istumaan tarpeeksi hyvin karmeihin, kun ovi itsessään oli paikoin vähän taipunut ja elänyt ajan saatossa.
(Työhuoneessa ei ole nyt sitten hetkeen ovea, ennen kuin löydän jostain samanlaisen ja samoilla peileillä ja profiileilla olevan, että jos sattuu jollain lukijallani siellä tietoa tällaisesta näillä mitoilla 79,5 x 189 (sentin tarkkuus riittää) olemaan, niin vinkkiä vaan laittamaan tänne.)
Mutta nyt on olhuoneen ja eteisen välissä ovi, niin kuin joskus kauan aikaa sitten on alunperin ollutkin. Tämä uusikin ovi, vaikka on eri huoneesta osuu samanlailla kahvastaan eteisen komeron oveen, johon siitä on jäänyt jälki (otan kuvan siitä joskus valoisampaan aikaan). Tuli ihan tosi vahvasti tunne, että näin sen pitää nyt ollakin. Tykkään itse myös tosi paljon siitä, että olohuoneen saa nyt rajattua muusta talosta ihan erilleen ja oven laittaa kiinni kun haluaa vaikka luukuttaa telkkarista vain elämäätä tai muuta.
Maalata tuo vaan vielä pitää ja paikata nuo erään kovin innokkaan liukuovimaakarin harjoitteluissaan jättämät reiät. Mutta tähän se nyt jää tuo ovi, paikalleen jonne nyt kuuluu vuosien tauon jälkeen.
We've been living here for fourteen years already and all that time there has been no door between the living room and the hall. I had a door in my study that's measurements fit the opening almost perfectly, we had to tweak it just a bit but overall it fits like it was meant to be there.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti