lauantai 29. syyskuuta 2018

Kukka-asetelmia Katjan kanssa


Ystäväni Katja, Parolan asemalta ehdotti minulle pientä kukka-asetelma workshoppia ostamansa uuden kirjan innoittamana ja kuvia katseltuani minua ei tarvinnut kahta kertaa siihen houkutella. Viehkeät vanhanaikaisuutta henkivät asetelmat sekä näyttivät että tuntuivat juuri sellaiselta helpolta ja rennolta hommalta, johon minunkin ei-niin-floristiset-sormeni varmasti kykenisivät.

Päätettiin heti, että pidetään se pian, vielä kun ehdimme poimia luonnosta mahdollisimman paljon materiaalia asetelmien tekoon ja näin me sitten tehtiinkin. Poimittiin molemmat ulkoa teiden varsilta ja omista ja kavereiden puutarhoista viimeisiä kukkivia ja vihreitä niin paljon kun löydettiin ja kehdattiin ottaa. Kaikkea löytyikin vielä ihan kivasti näin syyskuun lopussa, jopa lupiinit kukkivat jotkin toista kierrosta. Niiden lisäksi mukaan poimittiin mm jaloangervoa, puna-apilaa, norjanangervoa, isotuomipihlajaa, hortensiaa, siperianhernepensasta, lumimarjaa sekä monia muita ihan perusvihreitä. Kaupasta ei tarvinnut ostaa kun Katjan asetelmaan muutama vaalea ruusu..

Näissä asetelmissa on jujuna tämä tällainen tietynmallinen ruukku, jossa on tuollainen pieni jalka. Tällainen on tärkeä osa sitä lookkia jota halusimme kokeilla. Molemmat olivat onnekkaasti löytäneet juuri oikeanlaisen ja sopivan kokoisen ruukun itselleen, Katjalla hieno patinoitunut messinki ja minulla kirpputoroitu ja ruostemaalattu kevytbetoni. Ihanasti juuri molempien tyyliin omanlaiset.

Ja sitten laitettiin kukkasiilit ruukkujen pohjalle, lisättiin vähän vettä ja annettiin mennä! 

Molemmat hihkuttiin välillä riemusta ja kehuttiin toisiamme kilpaa, että kuinka hienoa tulee. Kummallakaan ei ollut valmista suunnitelmaa siitä mitä just mihinkin laitetaan, vaan mentiin ihan puhtaasti fiilispohjalta sääntöinä, ettei ole mitään sääntöjä - ihan mahtavaa!


Ja muutaman tovin riemullisen asettelun jälkeen oli minun käsistäni syntynyt tällainen. Katjan mielestä aivan ihastuttavan dekadentti ja dramaattinen ja minä olin ihan hämmästynyt siitä, että näin hienon osasin. Tajusin myös heti, että tämä täytyy ehdottomasti kuvata myös mahdollisimman tummaa taustaa vasten, tämä tyyli suorastaan vaatii sitä. Siispä stailasin sen oitis asemahallissa toiseen paikkaan ja kyllä, ihan oikeassa olin.



Ihanan dramaattinen ja rappeutuneen loistelias. Noista kuivista ja nuupahtaneista angervonkukintojen jämistä tulee jännittävä  fiilis asetelmaan, ihan kuin se oikeasti olisi jostain ihan toisesta maasta peräisin. Niin kuin olisin kanavoinut jotain renessanssiajan juhlapöydän kukkakoristetta. Kun ruukkukin on hieman vino - asia jonka huomasin vasta kun asetelma valmistui - tekee se tästä tyylistä kaikessa epätäydellisyydessään ihan täydellisen. Hyvin tyytyväinen olen lopputulokseen kyllä ja ihan innoissani kokeilemaan vielä lisääkin.

Laitan tähän vielä loppuun vielä pari kuvaa Katjan ihanasta asetelmasta. Hänellä siitä tuli minun mielestäni ihan täysin hänen näköisensä ja lähes syötävän pehmeän romanttinen. Katja laittaa lähipäivinä blogiinsa vielä oman postauksen tästä workshopistamme, kytistelkää siis sieltä sitten lisää kuvia ja inspiraatiota aiheesta.

My friend Katja, from the blog Parolan asema got so inspired of the book called Blossom that she wanted to try and make those flower arrangements with me, so we had a little workshop the other day. Besides the white roses all the flowers and greens we still found outside, from our own gardens, friends gardens and some even from the roadsides. 

My arrangement was beautifully decadent and shot in front of a dark background almost dramatic. Katja made a more soft and romantic look with dreamy pink and white flowers and berries.

This was so easy and so much fun that I'll definitely try it again soon!

2 kommenttia:

  1. Jännä miten musta tausta todella muuttaa asetelman fiiliksenihan tyystin. Kukkien asettelu on mukavaa puuhaa...varsinkin kun vielä aineksia löytyy ulkoa :)

    VastaaPoista
  2. Aivan upea asetelma, renesanssia todellakin!
    Hyvin löytyi kukkia luonnosta.

    VastaaPoista