Käväisin pienellä lomamatkalla ystäväni kanssa Pohjois-Karjalassa taiteilijaystävämme iki-ihanassa satavuotiaassa residenssissä rentoutumassa. Paikka oli mitä ihanin ja idyllisin ja sääkin suosi. Rakastin tuota miljöötä ja sen rentoutta ja sitä kuinka kaunista on kun elämän annetaan reippaasti näkyä kaikkine väreineen. Kaikki oli vaan niin luontevaa ja ihanaa ja joka paikassa näkyi se miten tuota paikkaa rakastetaan. Tuolla oli kuulkaa niin hyvä ihmisen olla.
Siellä syötiin, saunottiin ja valvottiin yömyöhään tammen alla. Muisteltiin vanhoja, suunniteltiin uusia ja nautittiin elosta juuri sillä hetkellä siinä. Niin hauskaa oli, että itikanpistotkaan ei kutisseet juuri lainkaan.
Ja sisäiselle sisustajallenikin matkalta löytyi ihana oivallus. Ystäväperheessä oli mies tehnyt kesäkattauksiin vesisäiliölle nerokkaan korokkeen vanhasta tukista. Juuri tuollainhan se pitäisikin vesisäiliö pöydässä olla, että ylettää hyvin kuppiin vettä siitä. Ja toinen nuo kukat ja yrtit tuolla sisällä, miten viehtättäväksi ne tuon veden tekivätkään. Tuntui ihan luksukselta juoda tuosta.
Parhautta oli myös se kun sain kotiinviemisiksi oman tukinpätkän mistä sahata itselle samanmoinen. Aivan täydellistä parhautta.
I took a little road trip with a friend to visit a friend in northern Carelia. Loved, loved, loved the place and it's atmosphere and the people there.
I also saw the most perfect way to make a water tank look pretty on dinner table, make a holder for it from a vintage log and put some flowers inside. So, so pretty and functional. I got myself my own log to make one myself too. Pure perfection.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti