keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Takapakkeja etuajasta

Keittön pöydällä kasvattaminen ei tässä talossa ole vältäämättä se kaikkein paras ratkaisu. Valoa tuossa piisaa jos aurinko paistaa, mutta pilvisellä säällä on pimeää kuin marraskuussa. Asiaan auttaa kasvilamppu pöydän yllä, mutta vain jos muistan laittaa sen päälle ja arvatkaapa kuinka usein sen unohdan...

No, menetyksiä on tullut, mutta voittojakin piisaa, ainakin uusien kasvien muodossa. Toki ihan liian varhaisessa olen vielä, kun porstua ja kasvihuonekin ovat liian viileitä kasveille, mutta en mahda tälle viljelyinnolle nyt yhtään mitään.


Onnistuin tappamaan melkein kaikki kasvattamani auringonkukat. Venyivät pimeässä aivan liikaa ja sitten lakastuivat pois kun unohdin kastella. Oikein mallikelpoinen suoritus minulta ja vielä näiden maailman helpoiten kasvavien kanssa. No pistin muutaman uuden "tulille" ja loput kylvän sitten suoraan pihalle. Onnekseni olin kaukaa viisas enkä kaikkia siemeniä kerralla tuhlannut. On ollut vissiin liikaa jännitystä ilmassa täällä, kun ei ihan kaikkeen ole ehtinyt keskittyä. Onneksi tuo jännittäminen helpottuu pian.

Mutta voittoja ovat nämä tomaatit ja kurpitsa jotka olen siemenistä saanut jo näin komeiksi pieniksi taimiksi. Nyt on aloitettu varovainen lannoituskin jo. Vakaa aikomukseni on että näitä varjelen kuin omia lapsia. Monta kertaa päivässä kurkin että miten voivat ja toistaiseksi voivat olosuhteet huomioiden oikein hyvin. Taputus omalle olalle siitä siis.

Puutarhakaupoillakin on taas kierrelty. Tyhjin käsinhän sieltä ei voi tulla pois joten kasvusto pöydän päällä on lisääntynyt. Mustasilmäsusannat, Tuoksupelakuu sekä muutama tomaatti ja basilika ovat viimeisimmät hankinnat. Vanhasta muistista tiedän että tietyistä paikoista tietyt taimet loppuvat jo ennen kun kesä on edes kunnolla alkanut ja sillä perustelen itselleni nyt nämä himpan aikaisessa olevat taimihankinnat. Mutta kovasti töitä saan tehdä että nämä hengissä pysyvät  sisätiloissa jos ilmat (yöt) eivät tästä pian ala lämmetä kunnolla. Toivotaan siis parasta.

Kasvimaallakin on tapahtunut. Sen lisäksi että osa kylvöistä on jo tehty askartelin sinne kevyen portin. Noita pitkiä aidantolppia en ole vielä katkaissut kun pieni kierrättäjä minussa jäi pohtimaan sitä, että jos jonakin tulevana vuonna tarvitsenkin niitä jonnei muualle. Saattaa siis olla että jäävät noin, niin että niillä on enemmän käyttöä myös tulevaisuudessa. Oma silmä on jo ihan tottunut niitä noin nyt katselemaankin.

Ja tätä kirjoittaessa taivas meni taas pilveen kun sadealue lipuu hiljalleen eteenpäin. Laitoin kasvilampun keittiössä päälle ja kuuntelen kun sade ropsuttelee peltikattoa. Pikkuhiljaa heräilevä puutarha pihalla nauttii nyt ja niin aion tehdä minäkin.

Some of the plants I planted earlier didn't make it in my not so intensive care. It only took a few darker days without the plant light on and a couple times that I wasn't paying attention to watering and almost all of my sunflowers died. Oh well, I already planted some new ones. 
I also have two lovely tomatoes and a pumpkin that are doing well. So proud of them. 
I've been shopping some new plants too. Couple more tomatoes, some herbs and climbing flowers for the garden. Oh, and made a gate to the kitchen garden outside. Things are progressing nicely, now I only need the summer to come soon so I get to go outside and plant everything from the kitchen table.

4 kommenttia:

  1. Ei sinäkin kasvatat grillitikkuja! Niitä ei saa onneksi kuolemaan sitte millään! ;)

    VastaaPoista
  2. Nuo turvepotit, vaikka niin kauniita ovatkin, on kyllä taitavallekin kasvattajalle haasteelliset kun kuivuvat niin herkästi. Minä en ole onnistunut aikoinaan niissä kuin tappamaan taimet ja suosiolla siirryinkin mustiin muoviruukkuihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja jos liikaa kastelee nuo homehtuu herkästi, kokemusta siitäkin. Voi olla että ensi vuonna käytän muoviruukkuja minäkin...

      Poista