sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Kevään ensimmäiset perhoset

Nähtyäni tämän perhostaulun tiesin heti, että se kuuluisi olohuoneeseeni kesätauluksi. Värit sointuvat täydellisesti ja tuo keltainen tuo sitä kaivattua lämpöä ja toivoa keväästä (joka saisi kyllä jo alkaa näyttää merkkejä tulostaan).
Nuo ylemmässä kuvassa näkyvät anopinkielen lehdet aiheuttivat minulle hienoisen sätkyn. Muutama tunti kuvan ottamisen jälkeen kuului naps ja puolet kasvista katkesi itsekseen silmieni edessä. Sidoin äkkiä lopun kasvin yhteen nippuun enempien vahinkojen välttämiseksi. Huh, huonekasvini yritti itsemurhaa...

I just had to buy this vintage educational board cause the colors match so perfectly to my living room. Now I have a hint of spring in my house even it's still full blown winter outside.

17 kommenttia:

  1. Upea opetustaulu, juuri oikeaan aikaan;)

    VastaaPoista
  2. Hih, kuulostaa aivan meidän kukilta :) Onkohan niillä mennyt päivät tylsiksi, ei hätää kohta alkaa aurinkoisemmat ilmat!

    VastaaPoista
  3. Mistä sä näitä ihania vanhoja koulutauluja onnistutkin aina löytämään? Hieno on ja näyttääkin ihan teidän väriseltä :)

    VastaaPoista
  4. Nuo koulutaulut on kivoja...eilen kirpparilla täällä Joensuussa näin AINAKIN 50kpl.myynnissä...varmalla jostain puretusta koulusta tuotu...no yksikään ei lähtenyt mukaan...täälläpäin noilla ei oikein ole menekkiä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsi jos täältä ei olisi niin pitkä matka sinne... (400km)

      Poista
  5. Hitsi että on kaunis opetustaulu. Mukavaa huomata että tällaisia kauniita luontokuviakin vielä kirppareilta(?) löytää. Minua on tullut vastaan historialliset/uskonnolliset aiheet, jotka eivät kuvina kiehdo niin paljon kuin tällaiset.
    Kamalaa! Onkohan anopinkielesi säikähtänyt kirkasta aurinkoa ja saanut kevätmasennuksen?! ;P Toivotaan että kasvisi pelastuu.
    Aurinkoista sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen että katkesi siksi kun oli venynyt liian pitkäksi (pisimmät lehdet yli metrin) enkä ollut sitonut kunnolla :-)

      Poista
  6. Juuri oli Antiikkia antiikkia ohjelmassa sen koulutauluntekijän eräs maalaus! paljonko maksoit luontotaulusta? Vaikka se onkin pahvia, niin hieno löytö.

    Olikohan anopinkielellä tosiaan masis..:-0 Minä olen harkinnut sellaisen kukan ostoa..mutta minulla ei menesty kuin juoru. Kaikki muut onnistun tappamaan :-(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä taulu maksoi kolme kymppiä.

      Minä taas tapan melkein kaiken muun paitsi anopinkielet, kultaköynnökset ja vehkat. Kaksi jälkimmäistä osaa kertoa nuupahtamalla koska tarvitsee kastella ;-)

      Poista
  7. Missä Joensuun kirpparilla on tauluja?? Hei, kerrot(te)ko miten saan tuollaisen pahvisen vanhan opetustaulun suoraksi/suoremmaksi? Kun mulla ois yks ihana, mutta on niin pirun käppyrällä, ettei oikein mihinkään istu..

    VastaaPoista
  8. Kaunis <3
    Olen kirppiksiltä onnistunut löytämään vain kaksi koulutaulua, toinen uskonnollinen ja toinen historiallinen aihe. Mutta ne maksoivatkin vain pari euroa kappale, joten piti ne adoptoida hyvään kotiin :)

    VastaaPoista
  9. Hieno taulu. Ymmärrän miltä tuntuu kun kasvi yrittää päättää päivänsä - mulla kerran nuorena kaksi miljoonakalaa (ainoat kalat pikku akvaariossani) tekivät joukkoitsemurhan. Koulupäiväni jälkeen toinen löytyi lattialta ja toinen oli työntänyt päänsä simpukkaan ja jäykistynyt sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kamala. En tiennyt että kalatkin voivat olla masentuneita...

      Poista
  10. No peshkulesh, kirjoittamani katosi sormien sekoamiseen...

    Mutta siis alkuperäisen kommenttini pointti oli kysymys siitä hyvä Kaimaani, että kuinka "tietoinen sisustaja" olet? Tarkoitan siis sitä, että sisustatko tietoisesti vaikkapa vuodenaikojen tai juhlapyhien mukaan - vai oletko fiilistelijä? Asetteletko tavarat paikoilleen ajatellen kokonaisuutta, kuinka sen kyseisen tavaran paikka sopii siihen mihin olet sitä asettamassa - ja ellei sovi, niin kätketkö sen komeroiden syövereihin?

    Itse olen pelkistelijä. Minua omassa kodissani helposti häiritsee liika tavara. Eli en koe itseäni sisutajaksi, koska en hanki mitään sen vuoksi, että se sopisi johonkin kokonaisuuteen. En taida olla edes fiilistelijä.

    En usko kodin sisustamisessa olevan oikeaa tai väärää. Koti on aina asujansa näköinen. Mietin kuitenkin usein näitä blogeja lukiessani tai ystävien koteja kokiessani, että mikä tämän sisustamisen funktio on - onko se oman tilan luominen, sosiaalisen hyväksyttävyyden saavuttaminen, esteettinen kokemus, laiskuus, mukavuus - vai mikä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm. Luulen että olen fifty-fifty. Tietoisesti sisustan esim. talvella tummempia värejä ja keväällä kirkkaampia. Jos joku tavara ei sovi se saattaa mennä komeroon, mutta yleisemmin kiertoon. Ei ole niin paljon komeroita tai muutakaan tilaa säilöä kamaa.

      Minulle oman kodin sisustus on "oman elämän estradin lavastamista". Teen sen täysin itselleni (ja muulle perheelle). Koitan vältellä sosiaalista hyväksyntää ja keskittyä omaan juttuuni, mutta pari statussymbolia omistan.
      Minulle sisustuksen funktio on esteettisyys ja mukavuus (laiskuus myös). Asioiden pitää näyttää silmiini hyvältä ja myös toimia jouhevasti. Jos jokin kohta on vain kaunis mutta käytännöllisyys uupuu muutan sisustusta niin kauan kunnes saan sen toimimaan molemmilta osin.
      Ja niinkuin muuttuu ihmisen mieli, muuttuu myös sisustus kotonani. Eihän sitä kukaan kulje samoissa vaatteissakaan koko elämäänsä.

      Poista