Hups ja hiphei

Hups siitä että löysin pihalta lumen alta sen kukkasipuliämpärin jonka sinne viime syksynä unohdin. Nämä sipulit alkavat pian olla kuuluisia siitä kuinka laiminlyön niitä jatkuvasti, mutta luulen että juuri se on niiden hyvinvoinnin salaisuus, se etten edes yritä. Nyt olisi hyvä sauma lyöda vetoa siitä että ovatko hengissä tuolla ämpärissään vaiko eivät. Itse veikkaan että ovat hengissä. (Jos olisin vienyt ämpärin talliin olisivat todennäköisesti kuolleet jo.)

Ja hiphei siitä että pikkuvessan ikkunalaudalla oleva tuoksupelargoni on vieläkin hengissä, vaikkakin vain pistokaiden muodossa. Alkuperäinen juurakko kuoli mullanvaihtooni ja siitä masentuneena annoin pistokkaiden vain olla ja nyt ne ovat ihan uskomattomassa kasvussa. 

Minulla siis toimii tämä viherpeukalo ihan selkeästi niin, että pitää vain antaa kasvien olla ja selviytyä ihan itsekseen, jos puutun niiden elämään ne tekevät itsemurhan samantien.

Tällainen puutarhurointi oikeastaan sopiikin minulle parhaiten, ei tule turhaa stressiä.

Just found the bucket with the tulip bulbs from under the snow.  I was supposed to take care of these and put them away to the garage for the winter, but as usual I forgot. These bulbs have had a rough life in my care but for some reason they seem to love it. 

And this geranium is still alive even tough I tried to love it and change it's soil which ended up killing the mother plant. These cuttings I just stuck to the soil are growing wonderfully. 

So I guess it's best if I just stop trying and let my plants be. They don't need me intervening in to their lives (except watering). My green thumb seems to be lethal.