Olin tosi kyllästynyt tämän terassisohvani mudanvihreään sävyyn sillä se oli alkanut silmissäni näyttämään ihan liian heleältä vihreältä tuolla ja se sai ikävästi tuon melko beigen istuintyynyn näyttämään sitä vasten ihan vaaleanpunaiselta. Oli aika tehdä asialle jotain, eli maalata sohva uusiksi jollain ruskeammalla sävyllä. Koskapa tämä on maalattu silloin pari vuotta sitten Frenchicin Al Frescolla sitä tulisi olemaan myös sen uusikin sävy, koska se on ollut käytössä tosi kiva ja se on niin helppo maalata tähän päälle.
Olisin alunperin halunnut tähän sävyksi semmoisen tummemman vähän harmaanruskean, mutta se sävy oli Frenchiciltä loppu ja tiedusteluihini sen saatavuudesta sain heiltä vastaukseksi vain, ettei maalien saatavuuskyselyihin vastata (!!) enkä jaksanut enää yhtään odotella, että koska se vain tupsahtaisi varastoon, niin päätin sitten kokeilla sekoitella jonkinlaisen rusehtavan beigen sävyn maalista itse tuollaisella vahvalla pigmentillä, mitä sattui kaapissani pullollinen olemaan (sitä ei muuten saa vissiin enää mistään, koska sen valmistus on lopetettu).
Kipaisin ostamassa lähipitäjän Onnion storesta tuollaisen lämpimänsävyisen valkean (On kyllä niin onni, että tuollainen store lähelläni on, missä yleensä aina pari purkkia tämän firman maaleja hyllystä löytyy!). Pohdin myös sellaista vähän greigempää sävyä, mutta se oli ehkä hitusen liian punertava ja pelotti, että jos sillä meneekin enemmän metsään niin otin tuon hiukan kellertävänvalkean ja kotiin päästyäni aloin sekoitella siihen tuota ruskeaa pigmenttiä.
Se sekoittui tuonne aivan oivallisesti, mutta huomasin aika pian, että pigmenttiä menee melko paljon, enkä tule saamaan sävystä niin tummaa kun toivoin, ettei maalin ominaisuudet liikaa kärsi. Maalivelho-ystäväni oli minulle nimittäin pyynnöstäni valmiiksi tätä samalla pigmentillä toiseen vaaleaan sävyyn testaillut ja huomasi, että mitä tummemmaksi maalin sävyttää, sitä nahkeammaksi se kuivuu, joten testailin aina välillä, että se varmasti vielä kuivuu kunnolla ja kävin sitten katselemassa sävyä ulkona, että koska se olisi tarpeeksi beige makuuni.
Ja tarpeeksi beige siitä tuli, kun lisäsin sinne vielä niin paljon ruskeaa kun uskalsin ja ihan tipan tuota vanhaa punaista, joka taittoi umbran liikaa viherrystä siitä pois. Ja sitten vain maalailin tuolla sohvan uuteen uskoon paremmin silmiäni miellyttävällä sävllä, joka kuivahti tuon maalin tyypilliseen tapaan ihan eri väriseksi, kun märkänä purkissa, mutta eipä ole sohva vihreä enää!
Ja ulkonakin se on ihan kiva, tosin ehkä vähän pliisu tuota seinää vasten, mutta ei tuo enää istuintyynystä punerrusta esille niin lujaa. Mutta se mikä nyt kaikista eniten harmittaa on se, että JUURI TÄNÄÄN sain sitten tiedon, että sitä ruskeaa sävyä oli tullut SINNE FRENCHICIN VARASTOON! Just kun olin täällä saanut pensselit putsattua ja sohvan paikoilleen terassille. No mutta, minkäs teet, kun en ole mikään oraakkeli...
Enkä varmaan nyt ihan heti raaski tätä uusiksi täällä alkaa maalailemaan (en tosin ihan vannomaan ala, etteikö niin voi jossain kohti käydä), koska työn alla maalauksessa on nyt myös terassin pyöreä pikkupöytä, jonka kellertävä sävy tökki yhtä paljon, kun sohvan vihreä, mutta siitä lisää sitten seuraavassa postauksessani, koska sen uudistin ihan eri maalilla.
P.S. Jos siellä jollain ihanalla lukijalla sattuisi tuota Al Frescoa himoitsemaani sävyä purkinpohjat jossain varastossa lojumaan, niin saa vinkata minulle, ostaisin mielelläni!
I wanted to change the greenish color on this sofabed to a more brown alternative but couldn't get the right tone of paint in time (too impatient) so I used some really heavy duty pigment and made a color of my own.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti