Lasikupujen alla

Ra-kas-tan laittaa jouluna leivonnaisia esille lasikupujen alle, niistä tulee jotenkin niin paljon juhlavampia ja erityisempiä kun ovat esillä nätisti, puhumattakaan siitä kuinka paljon paremmin säilyvät noissa. 

Leivoin taas perinteiset tiikeri- ja viskikakut ja laitoin ne oikeiden kakkukupujen alle josta niitä saa käydä napsimassa aina kun siltä tuntuu (ja aika usein siltä tuntuukin).

Tein aiemmin myös piparkakkutalon jonka alunperin suunnittelinkin niin, että se mahtuu aivan prikulleen tuohon kirppikseltä löytämääni korkeaan kupuun sisälle. Se on mielestäni niin mainio koriste ja lisä sisustuksessa ja toisin kun kakkuihin siihen ei saa koskea ennen loppiasta, jonka jälkeen siitä tulee vapaata riistaa herkkusuille.

Näitä kakkuja tulee syötyä siten, että aina tekee enemmän mieli toista ja sitten kun on palan toista syönyt pitää saada heti perään pala myös toistakin. Hassu juttu, miten niin erilaiset maut saavat himoitsemaan toisiaan, mutta niin se vaan on.

Ja joku jos siellä nyt ihmettelee että miten on näin vähän vasta kakuista syöty tässä vaiheessa joulua, niin kerrottakoon hänelle, että leivoin nämä vasta eilen illalla. En tykkää ottaa liikaa stressiä ennen joulua, mutta joulupäivänä on jostain syystä aina hyvin aikaa ja inspiraatio leipomiseen joten siitä on tullut minulle luontainen kakunleipomispäivä sohvalla makaamisen ja ylensyönnin lomaan. Riittää hyvin myös nämä herkut pidemmälle, kun niitä ei ole tehnyt liian varhaisessa vaiheessa.

I just love my cakes under their glass domes. I baked them yesterday just to avoid too much stress before the eve. This way they last longer too. All is served to be eaten as one wants, except the gingerbread house, that one has to wait till Christmas is over until we get to demolish it.