Kävin viikonlopulla piipahtamassa ystävien kanssa kirppis- ja kissanpentuturneella Hämeenlinnassa. Nämä tällaiset retket aloitetaan aina, lähes poikkeuksetta tästä paikasta; Suomen kasarmin aarteet. Se on pitänyt omassa suosikki-kirppislistassani ykköspaikkaa jo monen vuoden ajan, eikä suotta, tästä maailmankaikkeuden sekatavarakaupasta kun voi löytää ihan mitä vaan, eikä sieltä tälläkään kertaa tyhjin käsin lähdetty.
Olin jo etukäteen saanut vinkin tästä viehkeästä vanhasta pikku-emalivalaisimesta, jonka arvelin sopivan kasvivalaisimeksi viherkasvikokoelmalleni. Vinkki osoittautuikin osuvaksi ja valaisin lähti mukaani kotiin kunnostetavaksi. Pienellä puunauksella, ylimääräisten osien poistolla ja uusilla sähköillä tästä tulee aivan täydellinen valaisin tarpeisiini.
Ja sitten kun oltiin kirppistelty tarpeeksi lähdettiinkin nunnaamaan kisanpentuja ja niitähän kuulkaa riitti. Talossa oli syntynyt kaksi pentuetta parin viikon välein ja suloisia, sinisilmäisiä pieniä karvapalleroita oli yhteensä kaksitoista! Niitä oli ihan joka puolella, toiset päiväunisia ja toiset leikkisiä ja toiset muuten vaan uteliaita vieraista naamoista. Kavereillani nousi kissakuume välittömästi huippulukemiin, mutta itse onnistuin olemaan noiden keskellä varsin tyynesti, olenhan enemmän koiraihminen kumminkin, asia josta talon ainoa sen lajin edustaja olikin varsin mielissään rapsuteltuani häntä huolellisesti joka puolelta aina kun tilaisuus tuli. (Toim. huom. olen aivan älyttömän hyvä rapsuttelija, minulla on juuri sopivat pienet rapsuttelukynnet ja opin äkkiä kaikkien koirien parhaat paikat rapsutteluun. En ole tainnut vielä sellaista koiraa koskaan kohdatakaan joka ei olisi näitä asioita minussa arvostanut.)
Visiitillä nautittiin myös maailman parhaat itse tehdyt laskiaspullakahvit ja lopuksi piipahdettiin talon emännän omalla pienellä kellarikirppikselläkin. Hän oli lähdössä seuraavana päivänä myymään isoon tapahtumaan ja saimme tsekata kuorman rauhassa ennen sitä. Se on aina parasta kun pääsee raakkaamaan aarteita tuollai rauhassa ilman ihmisryysistä ympärillä. Jokainen teki tuolta hyviä löytöjä, joista minulle mieluisin oli vanha ja romuluinen hieno lihaveitsi, jonka esittelen teille jossain vaiheessa myöhemmin, ansaitsee nimittäin ihan oman postauksensa se.
Kaiken kaikkiaan aivan älyttömän kiva päivä, josta jäi niin hyvä fiilis, että se tuntuu näin vielä maanantainakin.
Went to visit Hämeenlinna's fleamarket scene with my friends last friday. We started of my favourite one; Suomen kasarmin aarteet, a place that never leaves me cold. We also visited a friends house that had two litters and 12 sweet little kittens. Talking about some serious purring furball therapy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti