Enemmän on enemmän

Himo uusiin huonekasveihin vain voimistui voimistumistaan, niin paljon, että oli sitten ihan pakko mennä kukkakaupoille hankkimaan niitä lisää. Keksin nimittäin, että sillähän se onnistumisprosentti kasvaa, kun on enemmän kasveja. Muutaman kasvin kanssa menetykset tuntuvat kovemmilta, kun jos niitä on jo valmiiksi paljon.

Keskustelin samalla huonekasveja harrastavan ystävän kanssa, joka lohdutti minua, että kuolee niitä alan harrastajiltakin välillä. En siis välttämättä ole niin tumpelo kasvinhoitaja kun olen antanut itseni ymmärtää. Päätin silti pitää järjen päässä ja ostelin vain noita helpoimpia, jotta se onnistumisprosentti pysyy heti alusta hyvänä, eikä pettymykset pääse pilaamaan iloani, ainakaan ihan heti. Mukaani lähti peikolehteä, viirivehkaa, yksi saniainen ja tuo nyt kovassa huudossa oleva aarnipeikonlehti (menninkäisenlehtenä myös tunnettu).

Ostin samalla reissulla myös hyvää multaa ja tarkoitus olisi näiden uusien ruukuttamisen jälkeen ryhtyä mullanvaihtopuuhiin myös jo olemassaoleville huonekasveille, jotkut kun niistä ovat (rassukat) istuskelleet samoissa mullissa jo muutamankin vuoden. Uudet kasvit taas pääsevät asumaan erittäin erinomaiseen paikkaan työhuoneen itään antavalle ikkunalle. En ole siinä vielä kasveja juuri pidellytkään ja nyt olisi tarkoitus testailla miltä huone tuntuu niiden lisäämisen jälkeen. Jotenkin on sellainen fiilis, että tämä ei voi mennä metsään nyt. 

I went and got some new houseplants thinking more is more. If I have plenty of plants in my house I won't get so depressed if some of them decide to die, I'll still have plenty.  But I still stuck to the easiest ones to care for, so that the odds of them surviving here (in my care) are the biggest possible.