maanantai 23. helmikuuta 2015

Varsin suloinen stoppi

Viime vuonna aloittamani keittiöremontti pysähtyi yllättäin heräteostoksena kirpputorilta löytyneen viehkeän vanhan lasikon vuoksi. Olin jo suunnitellut toisen puolen kaapistot sen mukaan millaisia kaappeja omistin kun tämä lasikko omituisine mittoineen tuli ja sekoitti koko suunnitelman. 

Mielestäni tällainen ehdottomasti kuuluu 50-luvun keittiöön, mutta en ole enää ollenkaan varma sopiiko se juuri minun keittiööni, ainakaan tällaisenaan. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja olisi toki muitakin, mutta olen jotenkin saanut sellaisen päähänpinttymän että keittiöön se olisi saatava.
Harkitsen aina tarkoin ennen kun lähden mitään vanhaa rikkomaan ja tämänkin kohdalla sitä vaihtoehtoa ei ole että pienentäisin tuota sahaamalla sen kahtia. Ennemmin rakennan uuden kehikon laatikoille kun pilaan alkuperäisen vain sen takia kun nyt tuntuu siltä.

Keittiöremontti siis odottaa sitä että päätän mitä tämän lasikon kanssa oikein teen. Tuossa tasolla se ei olein kovin kätevä ole. Saattaapa olla että tämä ei ole se oikea lasikko meille ja täytyy etsiä jotain sopivampaa tai sitten saan sen ahaa-elämyksen ja keksin tälle oikean, mitoiltaan sopivan paikan. Joka tapauksessa kiire remontin kanssa meni ohi, ennen kuin se ratkaisu löytyy.


Muutenkin kun aikani tutkin hyllyjäni huomasin että omistan aivan liikaa lasipurkkeja tarpeeseeni. Nyt odotankin kovasti että koska sisustusbloggaajakollegani innostuvat taas kirpputoria järjestämään. Täältä nimittäin olisi lähdössä aika lasti lasitavataa myyntiin jahka inventoin kokoelmani (kuvausta varten siirsin tuosta syrjään lähemmäs kymmenen purkkia).

The kitchen cabinet renovation stopped suddenly when I found this vintage set of drawers made of glass. This kind of set is very common in kitchens from the 50's in this country and since I have one I would want to fit it in my new vintage kitchen. But it just wont fit. Not as is and I really don't want to break this apart just to make it work for me. Of course there's always the possibility to just make a new frame for those drawers, but I haven't yet figured out just how to put it in my plan (since I already have the cabinets to make the renovation). So the renovation in my kitchen is stalled until I figure it out.

18 kommenttia:

  1. On hieno; harvemmin noita ihan ehjänä löytää!
    Mahtuisko se tohon kaapin alahyllylle ja voiko ylähyllyä nostaa?!
    Jäisi sitä kaivattua työskentelytasoa sitten enemmän...

    Mitä muuten kuuluu nukkekotiin? Joka päivä odottelen postausta sieltä...
    T: Kirsi Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo kaapit lähtee tuosta ja tilalle tulee toisenlaiset, siksi vaikeaa miettiä ;-)
      Nukkekotipostauksia saa vielä tovin odotella. Aika on ollut vähän kortilla sen suhteen.

      Poista
  2. Tuo lokerikko kuuluu ehdottomasti 50-luvun taloon ja keittiöön...älä vain puolita sitä...toivon et löydät sille sopivan paikan...teet vaikka uuden kaapin,mihin se mahtuu...sultahan se onnistuu niinkuin nukkekodinkin tekeminen...♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, joo onnistuisi varmastikkin, mutta laiskuuttani koitan päästä tällä kertaa helpolla ;-)

      Poista
  3. Ruotsissa näitä hyllykköjä näkee paljon, 1- tai 2-tasoisena. Siellä ne on ainakin 1-tasoisena kiinni astiakaapin alla, jolloin hyllykkö on sopivalla korkeudella eikä vie pöytätilaa. Tämän 2-tasoisen voisi myös upottaa astiakaapin alimmalle hyllylle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisi, jos se sopisi mitoiltaan yhteenkään uuteen kaappiin joita tuohon olen kaavaillut, mutta kun ei sovi :-)

      Poista
  4. Minusta sopisi myös työ/ompeluhuoneeseen kaikille pikku nippelitieto ja nappeleille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on jo työhuoneessa nippeleille ja nappeleille laatikosto. Se iso harmaa miljoonalipasto. Siinä on 51 laatikkoa ;-)

      Poista
  5. Ihana lokerikko! Minäkin muistan että ruotsin mummolassa ja naapuritalojen keittiöissä siellä oli tuollaisia lokerikkoja.
    Onpas muuten samanlaiset, mausteiset, ajatukset olleet meillä molemmilla tänään; kirpparikierroksella löysin kasan erilaisia lasisia maustepurkkeja nuoremmalle pojalle joka himoitsi minun kokoelmaani. Omastani ei joutanut joten löytö oli onnenkantamoinen.

    VastaaPoista
  6. Jos en aivan kauhean paljon väärin muista niin meillä kotona tuollainen oli kaapiston alle kiinnitettynä. Ja yhdessä rivissä isot ja pienemmät ryhmänä toisessa päässä. Olen tuollaista itse etsinyt kun olisi niin kätevä....vaikka luulen että aika kultaa muistot.
    Kiitos ihanasta blogista! t.syntynyt 1959

    VastaaPoista
  7. Aivan ihana lokerikko! Niin kaunista katseltavaa!
    Valoisaa tiistaita sulle!♥

    VastaaPoista
  8. Voihan lasikko mikä löytö! Mä olen etsinyt tuollaista jo kauan! Ikeassa joskus myytiin tuollaista vastaavaa mutta ei ole enään :(

    VastaaPoista
  9. Minun vuosien etsinnän kohteeni!

    Kerran olin jo lähellä. Se tapahtui Berliinissä, eräässä sisustusliikkeessä, jonka takahuoneessa erinäisten tavaroiden alla oli lasikko. Pystymallinen, mutta yhtä ihana. hintaa sillä oli reilu satanen. Koska olimme liikkeellä Ryanairilla, eli pelkillä repuilla, piti mennä läheiseen ravintolaan pähkäilemään sotasuunnitelmaa siitä, että hävitänkö tavarani, ostanko kakkoslaukun, vai lähetänkö lasiko itselleni postilla. Kun suunnitelma oli tehty, juoksin äkkiä takaisin liikkeeseen. Se oli ostettu! Sieltä takahuoneesta, tavaroiden alta. Vain kymmenen minuuttia aiemmin joku suomalainen (!) nainen oli ostanut sen. Itkin. Hävetti, mutta itkin.

    Ei ole lasikkoa mulla siis vieläkään. Tuollaiseen voisin vaihtaa vaikka yhden opetustatit. Just saying. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis voi apua miten huono mäihä! Täytyy sanoa että ymmärrän kyyneleesi. Kyllä näitä vielä Suomessa liikkuu, hinnoissa tosin ovat, mutta kyllä se sullekin oma vielä löytyy, usko pois. Ja tatit olis kyllä i-h-a-n-a-t, mutta ehkä en lasikkoon vaihda... ;-)

      Poista
    2. Hei Laura, täällä olisi yksi lasikko:

      https://instagram.com/p/0NgVJ2QUYW/

      Poista
  10. Ymmärrän. :D Saako muuten tiedustella maksamaasi hintaa?

    Ehkä se tulee mulle vastaan vasta sitten, kun minullakin on se unelmien 50-luvun keittiö.

    VastaaPoista