Talvisin meillä pääsääntöisesti lämmitetään taloa kahdella varaavalla takalla. Toinen niistä on tämä olohuoneen kaakelitakka ja toinen tuo työhuoneen pönttöuuni. Molemmat ovat suhteellisen uusia kapistuksia sillä talossa aiemmin olleet kaminat oli purettu pois jo vuosikymmeniä ennen kun me tämän ostimme.
Mielestäni rintamamiestaloon kuuluu ehdottomasti puulämmitys. Ei vain tunnelman takia vaan myös koska tämäntyyppiset talot on suunniteltu lämmitettäviksi keskeltäpäin. Meilläkin tuo keskusmuuri toimii niinkuin pitää, eli varaa itseensä lämpöä ja maksimoi noiden takkojen tehon lämmityksessä lämmittämällä myös muihin huoneisiin asti.
Kun tänne laitettiin ensimmäinen takka olin vielä ihan noviisi puunpoltossa, en ollut koskaan eläissäni sytyttänyt takkaan tai mihinkään muuhunkaan tulipesään tulta. Toisin sanoen minulla ei ollut mitään käryä siitä miten homma toimii.
Suuri apu oli paikallinen nuohooja joka melkein kädestä pitäen opasti minut puunpolton saloihin. Hän kertoi miten puu palaa parhaimmin ja puhtaimmin, mitä tulipesään saa ja ei saa laittaa ja miten se oikein sytytetään ja miten takkoja hoidetaan. Se muutti kyllä käsitystäni puulammityksen eettisyydestä, mutta hyvillä ohjeilla voi puita poltella melko puhtaalla omatunnolla.
Näistä nuohoojan antamista ohjeista tärkein on se mitä tulipesään saa laittaa. Lista on hyvin lyhyt, sinne saa laittaa polttopuuta eikä muuta. Kaikenlaisten paperiroskien polttaminen aikaansaa paljon nokea piippuun sekä pienhiukkasia ilmaan. Joista molemmat ovat asioina pahoja.
Monikaan ei tule ajatelleeksi roskia takoissa poltellessaan sitä kuinka paljon se synnyttää ilmaan pienhiukkasia. Pienhiukkaset eivät ole mikään mukava juttu. Varsinkin pientaloalueilla se on todellinen ongelma kun asutaan niin lähekkäin.
Me olemme tässä talossa alusta asti päättäneet ettei meidän takoissa pala mikään muu kuin polttopuu. Roskat menevät roskikseen, eivätkä ilmaa pilaamaan.
Toinen asia mikä nuohoojan mukaan oli tärkeää oli puun nopea syttyminen ja tehokas palaminen. Mitä nopeammin puut syttyvät ja mitä tehokkaammin palavat sitä vähemmän haittaa siitä on ympäristölle. Hyvät ohjeet puunpolttoon löytyy esim. täältä.
Meillä sytytetään puut ihan sytytyspaloilla. Niillä saamme tulen täyteen roihuun liki minuutissa. Olemme kokeilleet myös muilla tavoin, mutta näillä se homma toimii ylivoimaisesti nopeiten. (Sytytyspaloja tai pusseja saa melkein jokaisesta suuremmasta marketista ja rautakaupasta.) Lisäksi olemme siitä onnekkaita että meillä on piipussa hyvä veto. Tulet palavat aivan järisyttävällä liekillä ja nopeasti. Poltamme kerran vuorokaudessa olohuoneen takassa puolikkaan toista pesällistä noin 45 minuutissa hiillokseen asti ja pönttöuunissa yhden pesällisen noin puoleen tuntiin. Uuninluukut vain kolisevat kun tuli roihuaa. Talo lämpiää ja ilma ei saastu niin paljoa. Olemme tarkkailleet myös ulkoapäin mitä piipusta tulee kun tulet palavat hyvin, ja sieltähän ei silloin tule juuri mitään. Ilma vain väreilee piipun päällä.
Ja sitten lopuksi kerron vielä yhden hyvän lauseen muistisäännöksi mikä on myöskin tärkeää, ja tämä ihan oman terveyden ja turvallisuuden kannalta. Kun tuli on palanut ja hiillos valmis ja on aika harkita pellin sulkemista, niin muista silloin tämä lause: "Jos mustan kissan silmä kiiltää" ei ole aika sulkea peltiä. Hiilloksen PITÄÄ olla TÄYSIN sammunut. Ihan liian moni ihminen kuolee vuodessa häkämyrkytykseen sulkiessaan pellin liian aikaisin.
Tulipas tästä postauksesta nyt oikea paasaus, mutta nämä ovat tärkeitä asioita ja toivoisin jokaisen puunpolttajan lukevan nuo linkit ja oikeasti miettivän kuinka itse toimii.
We use wood to heat our house during the winter. It's not the best way to warm ones house if you think enviromentally. Wood burning pollutes the air, more so if not done correctly. We in this house have decided to try to make our best to use our fireplaces so that the amount of pollution is as small as possible. We only use firewood to burn, we don't use any paper or other waste. We make sure the fire burns up fast and efficient and lights up fast by using fire starters (found in most supermarkets and hardware stores).
Erittäin tärkeä postaus! meillä tsekataan hiilos vielä sammuttamalla valot ja sekoittanmalla hiilosta hämärässä- silloin näkee parhaiten.
VastaaPoistaOikein hyvä tekniikka sinulla :-)
PoistaMeilläkin lämmitetään puilla, ja vaikkei rintsikassa asutakaan, on talon rakentaja hoksannut tehdä vastaavan keskimuurin, joka sitten varaa lämpöä ala- ja yläkerran takoista sekä keittiön puuhellasta. Puulämpö on kyllä ihan huippu, ja todellakin kuuluu juuri rintamamiestaloon! Meillä käytetään sytykkeenä polttopuiden sahauksessa ylijäämäksi jääneitä puunpaloja + tuohta ja sytytetään puut ylhäältä päin, syttyy nopeaan eikä sieltä piipusta juuri mitään tule :)
VastaaPoistaMinäkin olen koittanut opiskella tuota päältä sytyttämistä mutta meillä on niin kova veto piipussa että pitäisi melkein pelti kiinni sytyttää etten sitten ole viitsinyt enempää asian kanssa leikkiä :-)
PoistaJuurikin näin. Vanhempi sukupolvi meitä moittii lämmön hukkaamisesta, koska emme laita luukkuuja kiinni hiilloksen kiiluessa. Se on pelottavaa.
VastaaPoistaJuurikin näin. Vanhempi sukupolvi meitä moittii lämmön hukkaamisesta, koska emme laita luukkuuja kiinni hiilloksen kiiluessa. Se on pelottavaa.
VastaaPoistaMää olen tottunut tulen kanssa touhuaja jo pienestä, kun mökillä ollaan aina lämmitetty puilla (ja onhan sitä sen verran partiossakin pentuna käyty), mutta karmein hetkeni oli viime syksynä, kun meidän hormiin oli muodostunut ilmalukko ja tapani mukaan löin puuhellaan täyden pesällisen puita. Puut paloivat iloisesti, kun oli hyvää, kuivaa koivupuuta, mutta savu tuli sisään. Ja lopulta myös palokunta. No, komeita olivat, mutta kyllä säikäytti, varsinkin kun jaloissa pyöri alle parivuotias taapero. Oli kyllä hyvä muistutus itselle, että vaikka on tottunut tulen kanssa tuusaaja ja tutut tulipesät, niin yllätyksiä voi tulla! Tässä talossa ei ole kertaakaan viiden vuoden aikana tapahtunut moista, oli keli sitten millainen hyvänsä. Mutta puulämmityksen lämpöä ei voita kyllä mikään :)
VastaaPoistaMeilläkin on kerran käynyt sama, kun koleana kesäiltana koitin työhuoneessa ennen olleeseen porin mattiin tulia. Onneksi kerkesin sieltä enimmät puut napata pois niin selvisimme aika vähällä savulla, mutta tovin sai kyllä taloa tuuletella sen jälkeen. Enkä ole enää kesäaikaan edes harkinnut takkojen polttoa sen savustuksen jälkeen :-) Ilmalukko tulee kun ulkoilma on lämpöisempää kun ilma hormissa, sanoi nuohooja meille.
PoistaMeilläkin lämpiää talo varaavalla takalla. Keittiössä on puuhella ja saunassa remontin jäljiltä myös puilla lämpiävä kiuas. Tulien sytyttämisessä käytämme tuohta tai sytykeruusuja. Takkamiehet neuvoivat sytyttämään tulet ylhäältäpäin ja hyvin ne noilla apuvälineillä syttyvätkin.
VastaaPoistaKolmisen vuotta olemme tässä asuneet ja vielä meidän ei ole tarvinnut hankkia lisää lämmityspuita (uusi ulkovarasto on täynnä mutta niitä puita ei ole tarvinnut ottaa vielä käyttöön). Huomasimme, että ne vanhimmat puut olivat jo sen verran ylivuotisia (10..20...30v...?), että ne vain likasivat pesän eikä niillä lämpöarvoakaan ollut. Joutivat kaatikselle! Huonoa puuta ei todellakaan kannata polttaa!
Minä olen meillä se varovaisempi häkäasioissa ja siksipä meillä onkin häkävaroitin.
Kiitos, tossahan oli ihan uuttakin tietoa eli tuo sytyttämisjuttu. Mun maalaiskodissakin on 3 pönttöuunia ja keittiössä hella. Upea on toi klapiteline! Oletko itse väsännyt? Löysin blogisi tänään ja täällä on kaikkee ihanaa <3
VastaaPoistaKlapitelineen olen tehny vanhoista vanerilaatikoista jotka on ruuvattu kiinni toisiinsa ja pistetty pyörät alle :-)
PoistaTulen teko on mukavaa ja uunin lämpö pehmeää, lempeää. Puuteline on hieno!
VastaaPoistaOi kiitos! Itse olen melkoinen tohelo takkojen ja saunojen kanssa joten erittäin hyviä ohjeita. Pelkään aina myös melkein kuolemaksi asti peltien liian aikaista sulkemista joten superohje!
VastaaPoistaIhana tuommoinen perinteinen vanha takka. Meillä ei ole tuommoista, ikävä kyllä. Tuo lämmitys hoituu muuten lämpökeskuksen avulla. Tämmöinenkin olisi kyllä ihana. Sopii sisustukseenkin.
VastaaPoista