Kyllä hieman kismitti, kun hionnan jälkeen kökköisen vihreän maalin alta pilkisti se sama turkoosi sävy joka toisessakin tuolissa on. Miten joku on saanut päähänsä maalata niin ihanan värin piiloon - kysyn vaan. No onneksi tuo valkoinen maali saa tuolin näyttämään lähes yhtä söpöltä, kuin sisarensakin.
Tuoliin käytin maaliksi Helmi-kalustemaalia (vesiohenteista) ja luulen, että joudun hieromaan sitä vielä yhden kerroksen lisää, koska se on niin lirua, ettei se kertasutaisulla peitä kunnolla tuota inhaa tummanvihreää väriä (tuolissa kaksi maalauskertaa).
Ooh, onpa herkullisia! Meillä odottaa jonossa mooooonta maalattavaa: tuolit, 4kpl, rappuset, nojatuolin käsituet ja jalat, taso/tarjoilukärri, lipasto...ja muutakin. Jostain pitäisi aloittaa.
VastaaPoistaKaunista jälkeä tuli!
Tosi kauniit tuolit. Tuollaisten sievien tuolien maalaisessa vaaditaan kyllä kärsivällisyyttä ja tarkkaavaisuutta, jotta joka kolo tulee sudittua.
VastaaPoistaSussu, ja silti aina jää joku kolo huomaamatta, ainakin minulla ;-)
VastaaPoistaIhanat tuolit. Hienoa työtä olet tehnyt! Ja tuo turkoosi on minunki lempiväri, ottaisin moiset heti jos jostain löytäisin - nam!
VastaaPoista