Ja niin tuli valoisaa

On ollut niin pimeä joulunalusaika, ettei kuvaamisesta ole tullut viikkoon yhtään mitään. Onnekseni sain eilen ostaa yhdeltä ihanalta tyypiltä yhden mahtavan kuvausvalon ja voi kuulkaa miten maailma siitä taas aukenikaan tälle sisustusbloggaajalle! On ihan erilaista ottaa kuvia nyt, kun voin lisätä kauniisti luonnonvaloa juuri sinne missä sitä tällä hetkellä tarvitsen, kun omista ikkunoista ei tule sitä juuri lainkaan. 

Ensinnä halusin päästä esittelemään teille tämän olohuoneen pöydällä olevan palloasetelmani, johon olen nyt lisännyt vähän sitä blingiä ja kruunannut kaiken raikkailla vihreillä kukkasilla. Blingi tulee ihan helposti tuollaisella kauniin vihreällä koristehelminauhalla, jonka löysin vanhoista kuusenkoristekätköistäni ja vanhalla tummanvihreällä  puhalletulla verkonkoholla.

Kukkakimpun vihreät on ostettu ihan marketista ja siihen kipaisin vaan oikeasta kukkakaupasta yhden oksan jouluruusua kruunuksi. Sopii pallojen kanssa niin kauniisti tuohon ollen samalla ihanan juhlava, mutta silti hillityn tyylikäs. 

Taustalla näkyy, että joulukuusikin on jo hankittu ja koristeltu, itse asiassa koko koti on valmiiksi puettuna jouluun, vain ne kuvat puuttuu vielä, mutta niitä alkaa nyt ropista tänne blogiin, kun ei tarvitse enää odotella, että koska tuo pilvilverho tuolla ulkona alkaa rakoilla. Jei!

Got to buy a daylight lamp from a cool friend of mine and now I don't have to wait till there's enough light outside to shoot my christmas deco. Oh the joy! It's been a week since the last photoshoot and I have so much to tell you.

Here's my pimped up Christmas ball arrangement. I added a little bling with a green pearl ribbon and an old green glass fishermans float. With a lovely bouquet of green it makes the table look and feel so festive yet subtle right now. Love, love, love it!

Joulukattaus 2020

En voinut enää vastustaa haluani kokeilla miltä tämän vuoden joulukattaus voisi näyttää vaan pistin tehden sen harjoitukseksi jo nyt.  Kävin pihalta vähän männynoksia, kaapeista käsintekemiäni lautasia ja kulhoja, niiden alle pellavaiset lautasliinat ja aloin asetella niitä pöydälle. Juomalaseiksi valikoin klassikot, eli nuo jalalliset Kesoil-lasit ja retrot Riihimäen lasitehtaan lumihiutalelasit. Aterimiksi isot sorsakosket tietenkin ja valonlähteiksi kynttilät messinkijaloissaan. Sekaan vielä muutama iso käpy ja sinne tänne ihania suklaapalloja sekä somisteeksi, että välillä syötäväksi ja ai että, kun alkoi näyttää kivalta!  

Tämä vanha pöytä on niin kaunis jo yksinään, etten ole raaskinut sitä liinalla kovin usein peitellä. Nytkään en liinaan päätynyt vaan jätin pinnan paljaaksi, jossa se on vähän niin kuin osa tuota kattausta ja niin nätti tausta kaikelle muulle.

Meillä kun ei ole erillistä ruokasalia (tai on, mutta se on minulla työhuoneena), vaan syödään täällä keittiössä niin kuin rahvas konsanaan, niin  minua on aina vähän harmittanut se, ettei tänne isompaa pöytää mahdu. Joskus harmitti sekin, ettei tänne kovin juhlavaa saa, mutta tämän hienon puukaluston myötä juhlavuus on löytynyt ihan sinne arkeenkin. Pienellä siis pärjätään hyvin, mahtuuhan tuohon nyt viisi jos päähänkin kattaa yhdelle ja sehän on tällaisina aikoina jo ihan hirmuinen määrä sekin. 

Nyt katoin kokeeksi neljälle, vaikka kolme meitä täällä vain aattona aterioi. 

Niin ihana oli laitella tätä, että ihan heti en kaappeihin astioita tuosta korjannut, vaan fiilistelin hetken ja mietin mitä kaikkea herkkua sitten aattona tuosta nautitaankaan. 

Kivaa on myös se, että nyt ei tarvitse miettiä miten pöydän kattaa, kun se on suunniteltu jo valmiiksi voi sen vain nopeasti laittaa ja pääsee pikemmin juhla-aterian äärelle sitten itsekin.

So badly wanted to try out my this years Christmas table setting so I did  a little practice run. I made it simple yet festive with my handmade plates and bowls, pine branches, candles, big pine cones and sweet chocolate balls. With clear glasses, pure linen cloths and candles it looks so pretty and inviting.

Pakettihommia

Täällä on jo perinteeksi muodostunut paketoida joululahjat muistuttamaan enisaikojen postipaketteja ja niin tehdiin tänäkin vuonna. Olin jo pitkin vuotta säästellyt erilaisia toimeen sopivia pakkauspapereita ja niihin kun lahjat kääräisin niin oitis näyttivät siltä kun olisivat oikeasti vanhoja lähetyksiä.

Kirjoittelen pakettien päälle aina mukamas täydet osoitetiedot, mutta tietysti keksin sinne jotain hassunhauskoja paikannimiä ja muita outouksia, jotta ei kaikki ihan samalta näyttäisi niidenkään osalta. Lähettäjänäkin useimmissa on ihan joulupukki vain.

Paketeissa on sisällä ihan vaan omalle perheelle lahjoja, ei mitään turhuuksia vaan ihan arkikäyttöön asioita, päällepuettavista juttuihin, joita tiedän varmasti tarvittavan. Senkin puolesta tällainen ulkoasu sopii niille mainiosti, ei silloin ennenkään turhuuksia juuri lähetelty vaan tarpeellista vain.

Tykkään vaan niin paljon siitä miltä nämä puketit nyt tuossa vanhassa rottinkikorissa näyttävät. Ovat niin nättejä ettei niitä raaskisi melkein avata ollenkaan.

My gift wrapping theme this year is again the vintage mail. I just love this style so much I couldn't even think of doing it any other way. I've saved some already used wrapping papers for these so that they'll look a little different to each other like real mail does.

Piparkakkusulkeiset

Pidin taas perinteiset yhden naisen piparisulkeiseni ja leipasin kerralla kaiken tarvittavan jouluksi. Tykkään tehdä kaiken niin helpoksi kun mahdollista ja käytin ihan vaan kaupan valmistaikinaa koko hommaan. En tykkää liiasta hifistelystä tai stressistä näin joulun alla, vaan teen asiat rauhassa silloin kun huvittaa, mutta kuitenkin hyvissä ajoin. 

Piparkakut tässä taloudessa kannattaa tehdä vähän lähempänä joulua, jos meinaa selvitä yhdellä leipomiskerralla. Herkkusuita kun olemme tuppaavat ne katoamaan aika nopsaan ja jos ne liian aikaisin tekee ei niitä jouluksi riitä enää yhtään.

Kun sanoin, että teen helpolla tarkoitin myös sitä. Tykkäämme sokerikuorrutetuista pipareista eniten, mutten voisi kuvitellakaan koristelevani niitä yhtään tämän tarkemmin. Valmiilla kuorrutteella ja just niin suurpiirteisesti kun lähtee, en edes varmasti yrittämällä pääsisi parempaan tulokseen, mutta näissäpä onkin se juttu, että määrä korvaa laadun. Kivalta ne  näyttää silti, vaikkeivat olekaan ihan viimeisen päälle hienosti koristeltu. Ja sitä paitsi, itse en raaskisi syödä jos ne olisivat ihan hurjan kauniita...

Vaikka omistankin reilut parisataa piparimuottia käytän enää vain muutamaa niistä (käsin tiskatessa paaaaaaljon mukavampaa) mutta yksi on joka joulun perinne, se on tämä mikälie siiseli, jollaisia on pakko olla piparipurkissa. Hassu pyöreänokkainen ötökkä on niin symppis ja hyväntuuliseksi saava, että on meillä tyystin korvannut possun muotoiset piparit tämä. Joulusiiseli.

Keittiön pöydällä näyttää niin kivalta nyt, kun kaikki on siellä sikinsokin kuivumassa. On piparitaloa ja muotopiparia jos jonkinmoista. On myös lisää numeropalloja, joita ajattelin laittaa sitten myös joulukuuseen, (jos uusi pikkukoiramme vain suo) ja saattaapi olla, että muutamaa tarvitaan myös paikkaamaan kalenterista mystisesti etukäteen kadonneita (en se minä ollut).

Mutta hip ja hei, urakka on suoritettu ja arvatkaapa vaan kuinka hyvältä tässä keittiössä tuoksuu juuri nyt.

Made my gingerbread cookies in a go. I used ready made dough and sugarpaste and didn't even try to be neat with the decorations, who cares if you're going to eat them anyways. In a whole they look just as pretty.

Joulunurkkia ja myllättyjä sohvia

Nyt on kivaa kun on tullut askarreltua ja osteltua niin paljon kaikkea ihanaa mistä ammentaa, niin voi laittaa jouluisia nurkkia ihan kirjaimellisesti.

Tämä olohuoneen nurkka pukeutui jouluasuunsa ihan helposti parilla kuusella, kukkavaasilla, simpukkapallolla ja kynttilällä. Tuo ihanan vihreä paperitähti kruunasi kokonaisuuden silmiini vallan täydelliseksi. Tämä oli niin helppo, ei tosiaan tarvinnut kun asettaa esineet tuonne ja ne heti löysivät paikkansa ja näyttivät siellä nätiltä.

Tuon ruosteisen kukkavaasin ostelin jo viime keväänä joulu mielessäni paikallisesta kukkakaupasta (aina pitää olla silmä tärkkana muinakin vuodenaikoina) ajatuksena, että siihen sammalpallon laittaisin, mutta kun tökkäsin siihen tuollaisen Ikean muutama vuosi sitten vielä kauppaaman vehreän tekokasvin, näytti se yhtäkkiä sen kanssa niin kivalta, että unohdin koko sammalpallon. 

Vähän kauempaa kun katsoo, on nurkka edellen tosi kiva. Sohva puolestaan siinä vierellä näyttää siltä kun siinä olisi riehunut joku tornado. Jos oikein tarkkaan tätä kuvaa katsot löydät piileskelevät syylliset sohvan myllääntyneeseen ilmiasuun ja huomaat, että meillä on jälleen kaksi koiraa... Nii-in, meille on tullut uusi koira! Hän ei ole tuo tuossa piilossa pöydän alla vaan hän jonka kuono näkyy tuossa kuvan oikeassa reunassa sohvan nurkassa. 

Tuo pikku karvakuono matkusti meille liki neljäntuhannen kilometrin päästä Espanjasta muutama viikko sitten ja on siitä lähtien sulostuttanut elämäämme niin paljolla rakkaudella, kuin vain tuollaisesta pienestä karvatylleröstä voi lähteä. Mutta kerron teille enemmän hänestä joku toinen kerta, hän ja tarinansa ansaitsee ihan oman postauksensa kyllä. Mutta nyt kellahdan minäkin tuonne mylläytyneeseen sohvaan ja alan nauttia kahden karvakaverin kanssa köllöttelystä.

Put some Christmas decorations in to this corner in the living room and made it all festive. I just love that I had all the things already, I just had to put them up there, they found their places almost byself.

Also, we have a new doggo! If you look close enough you can see (part of) her on the right corner of the couch. She came to us a couple of weeks ago from Spain. A long story that I'll tell you later in a different post. She's such a special little doggo she needs her on post here.

Joulukuun ostoksia

Kävin piipahtamassa pikavisiitillä Hämeessä ja samalla moikkasin tietenkin ystävää ja tehtiin pieni ja turvallinen kirppis- ja kauppakierros.

Olen jo pitkään haaveillut vanhoista suksista kasvihuoneen kupeelle joulukoristeeksi ja sellaisethan löytyivät sopivasti Suomen kasarmin aarteista.  Se on kyllä niin kiva paikka ostostella, jos jotain ei itse sieltä runsaudesta hoksaa niin kysyy myyjältä vaan, varmasti jostain löytyy, niin kuin nytkin. Suksia en muka nähnyt itse missään, mutta myyjältä kun kysyi löytyi äkkiä monetkin joista valita. Ihan. Paras. Kirppis.

Poikettiin myös syömään ja fiilistelemään Tiirinkosken tehtaalle, josta oli aivan pakko saada ostaa kotiinviemisiksi tällainen ihana kotimaisen Riiken käsintehty paperitähti. Näitä löytyi niin monessa herkullisessa värissä, että tuli ihan hirveä valinnan vaikeus. Onneksi kuitenkin oli aikaa rauhassa miettiä ja päädyin tähän kauniiseen metsänvihreään väriin itselleni. Voipi kuitenkin olla, että tilaan vielä tuolta Riiken nettikaupasta jonkun toisenkin värin, koska yksinkertaisesti niin kauniita ja ihania ovat nämä, etten tiedä pärjäänkö vain yhdellä tähdellä.

Kantolan kellari-kirppikseltä löysin jonkin itsetekemän paperipussitähden kuudella eurolla. Sen väri ja tyyli sopii loistavasti kotiini täksi jouluksi ja on ihanaa, että tämäkin on käsintehty. Ei tarvinnut itse alkaa tuhertamaan, eipä sillä että olisi ollut materiaalejakaan tämmöiseen.

Oikein oli ihana ja virkistävä reissu kaiken tämän harmauden keskellä. Kuljettiin turvavälejä pitäen, maskit kasvoilla ja käsidesillä lutraten aikaan, jolloin ei juuri ollut ihmisiä liikkeellä. Ja kaikkein tärkeimpänä molemmat terveinä niin kun asiaan kuuluu.

My recent fleamarket finds are pretty Christmassy. I've been wanting old skies for a while now, I think my greenhouse needs them to stand next to it during winter (even without snow). A paperbag star was a lucky fleamarket find also, someones homemade, my treasure.

I got the green paperstar from Riike at Tiirinkosken tehdas, and it's just so lovely I think I need to order another too.

Erilaisia joulupalloja

Hurahdin tuossa männätalvena askartelemaan itselleni simpukoista hauskoja pallokoristeita ja niitähän syntyi silloin innostuspäissään hyvä kasa. Osan annoin ystävälle lahjaksi, mutta neljä jäi vielä itselle omaa kotia koristamaan ja otin ne kaikki nyt jouluksi taas esille. 

Olin loppukesästä tehnyt vielä yhden simpukkapallon, tuon isoimman tuossa keskellä. Tein sen vähän erilaisista simpukoista ja voi että mikä työ siinä olikaan! Jos oli työtä noissa muissa niin tässä vielä enemmän. Aivan sormenpäät palaneina sain kuumaliimailla noita pieniä simpukoita tuohon, mutta kylläpäs tuli vaan oikein kiva pallo tästäkin. Kannatti siis kaikki se vaiva nähdä, vaikka tuskin ikinä tulen toista samanlaista enää tekemään.

Pallojen kaverina minulla on tuossa messinkivadilla pari käpyä, yksi kirppikseltä joskus osteltu käpypallo ja tietty sammalpalleroinen, joista tänä vuonna tykkään erityisen paljon.  Kiva laittaa jo nyt vähän vihreää esille ja tämä sammalpallero kestää tuoreen näköisenä varmasti vielä monta joulua täällä.

Ja kaiken kruununa pari viikkoa sitten jo maljakkoonsa kuivahtaneet eukalyptuksen oksat. Niistä lähtee kuivanakin vielä niin kiva tuoksu, että ovat saaneet rauhassa olla esillä täällä, vaikka alkavatkin ola jo niin rapsakat, etteivät lehdet enää tahdo pysyä kiinni. Pitänee siis käydä pian ostamassa taas uusi nippu asetelmaani sulostuttamaan. (Onneksi näitä saa nykyään ihan marketeistakin niin ei tarvitse lähteä sen kauempaa metsästelemään.)

Mutta pallohullu kun olen niin tekisi mieli tehdä taas joku kiva pallero näiden kaveriksi tähän ja mielessä on pyörinyt päällystellä palloja nyt vaikka niillä kävynsuomuilla. Yhden jo tein hasselpähkinöillä, mutta se oli tähän astelmaani mielestäni liian punerva, joten se sulostuttaa nyt keittiötä.

Toisaalta vähän juhlavamman saisin tästä asetelmastani jos tuolla olisi seassa vähän enemmän blingiä. Pitänee siis käydä tutkimassa varastojeni perukat, josko jollain ihanilla helmillä päällystelisin yhden tuonne sitä juhlavaa kimallusta tuomaan. Ans kattoo ny mitä tässä vielä keksiikään.

My little low key christmas arrangement on the living room table. Love the muted colors right now. So relaxing and pretty.