maanantai 20. maaliskuuta 2017

Ostoksia ensi kesään

Se on sitten virallisesti alkanut tuo varustelu täälläkin kesää varten kun Ikea lanseerasi kesämallistonsa viikonlopulla. Se oli nimittäin heti käytävä katsastamassa ja ostelemassa äkkiä ne mitä halusi, ettei käy niin kuin useana vuonna aiemmin, että olen sitten ilman jäänyt. 

Ensimmäisenä mukaan ostelureissullani tarttui tämä olkihattu. Sopii helteitä tulla kun tämmöinen on valmiina odottelemassa ja nyt sopii hyvin tuonne makuuhuoneen seinälle siksi aikaa.

Sitten oli ihan pakko saada tällainen bambupuinen tuulikello, siinä on niin kaunis ääni. Ostin oikein kaksin kappalein kun pakkohan tämmöinen on olla sitten kesällä myös asuntovaunulla oma. Tuon kun ripustaa koivunoksaan vaunun vierelle tuutulaulua kalkattamaan niin jo vain kuulkaa nukkuu lomalainenkin paremmin. Nyt killuu yksi olohuoneessa ihan vaan siksi että voin sitä ohimennessäni aina vähän kilkutella.

Sitten lähti mukaani tämä maanmainio korikassi ostoskassiksi. Maanmainio siksi kun nätteytensä lisäksi on varsin näpsäkkä. Tuolleen valmiiksi auki pysyvä kassi on siinä ruokakaupan kassahihnan päässä kuulkaas mitä mainion pakata kiireesti ostoksensa ja purjehtia siitä sitten tyylikkäänä matkoihinsa.

Ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä ostoksena oli tämä eri hieno bambuseinäke. Tällaista olen jo pitkään tarvinnut vaikka ja mihin esim. puutarhassani ja asuntovaunumatkoilla. Kotonakin voi tällä kauniisti peitellä pahimpia sotkuja näkyvistä jos laiskalle päälle sattuu.

Että aika kivat hankinnat kesää varten vai mitä? Vielä jäi ehkä pari tuotetta nakertamaan mielen perukoille, että pitäisikö vai eikö pitäisi mutta niistä en vielä hiisku etteivät sitten lopu kesken jos ja kun päätökseni teen. Nopea pitää kumminkin taas olla, näitä kun on myynnissä rajalliset määrät ja rajallisen ajan.

Went to Ikea to get some of my favorites for the summer from the new limited edition JASSA-collection. One must be fast since these goodies tend to run out quite fast. I was lucky to get all I wanted this time (links to the products below the pics) allthough there's still a couple of things I might have to get too. Lets see if I can make up my mind in time.

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Oma ihana pikku kylpylä

Jos jostain tässä kodissa nautin niin tästä viime keväänä kaakeloidusta kylpyhuoneestamme. Se on nyt vaan niin viehättävä että sen lilliputtimainen pienuuskin tuolla unohtuu. Siinä on tyylillisesti kaikki  niin täydellisen kohdillaan että se saa joka päivä hyvälle ja seesteiselle tuulelle tuolla käydessä.

Ja vaikka tämä tila on pieni (ylempi kuva otettu kylpyammeessa seisten) on tämä niin hyvin toimiva. Kaikki on kompaktisti siinä käden ulottuvilla ja jokaiselle on oma paikkansa. Niin kylpeminen kuin muukin toiminta sujuu tuolla vallan loistavasti eikä tarvitse törmäillä seiniin vaikka siltä saattaakin näyttää. Tilaa on keskellä vallan sopivasti vaikka tanssiksi hieman pistää.

Lääkekaapissa on hammasharjat ja muut, hyllyllä pyyhkeet kylpijöille ja vessapaperitelineen virkaa toimittaa kokonainen laatikollinen rullia. Kassissa ikkunan alla on lehtiä luettavaksi ja laatikossa pöntän vierellä naisten juttuja. Radiokin joskus ikkunalla oli, mutta siitä simahti akku. Onneksi tila ei sitä juuri kaipaa, totta puhuen perheen miesväki suoriutuu toimistaan nopeammin ilman.

Minä tykkään itse eniten siitä että täällä on etelään antava ikkuna. Tilassa on sen ansiosta aina valoisan ja raikkaan näköistä ja siellä voi pitää kasveja. Nyt on ikkunalla taas tuo iso kaktuspötkylä, koska tuntuu siinä viihtyvän parhaiten ja nahkakorissa hyllyn alla on vasta hankkimani hieno helminauhaoksainen kasvi jonka nimi oli muistaakseni hottentotti.

Että on se kyllä ihanaa kun on jotain näin valmista ja nättiä. Pitänee siis ryhdistäytyä ja alkaa tehdä myös niitä muita projekteja pois kuleksimasta että saa samanlaista ihanuutta muuallekin eikä sellaista puolivalmista niin kuin tuossa edellisessä postauksessa jupisin.

The bathroom that we renovated last year is just so pretty I can't get over it. It's so nice just to go there. There's always light because of the window and the new tiling makes the space look so well thought and finished. Everything has it's space and all is planned to work the best way. The style is cohesive and the vibe very vintage. I just love bathing there, in my very own little luxurious spa.

torstai 16. maaliskuuta 2017

Puusta pitkään päivää taas

Ja niinhän se inspiraatio taas loppui kesken, niin kuin usein remontin viimeistelyvaiheessa meillä käy. Makuuhuoneen lattian paikkaus on edelleen siinä vaiheessa mihin se silloin jäi. Sisustushommat veivät huomion ja vaikka työkalut ja materiaalit hankittiinkin ei homma ole edistynyt edes ajatuksissa.

Iso vaatekaappi on ihan väärässä paikassa ja peittää seinässä olevan komeron, mutta edes sen epäkäytännöllisyys ei ole vielä saanut potkua projektiin. Sitä vastoin siinä kun on kaappia tuosta kulmasta tuijotellut on alkanut hiipiä mieleen taas ihan muita suunnitelmia kun lattian viimeistely.

Tämähän olis nimittäin niin kaunis astiakaappina, sellaisina että nuo yläosat ovista olisivat lasia niin kuin tässä lienee ennenkin ollut kunnes joku on ne siitä särkenyt ja laittanut tilalle kovalevyt. Mutta kun astiakaappia ei minnekään mahdu, kun tieltä ei halua siirtää mitään muuta niin ei tästä sellaista saa ja lasiovet vaatekaapissa olisivat vähän ehkä rumat, niin rupesin ajattelemaan että mitäs jos tässä olisikin noissa yläpeileissä sellaiset apilapellistä tehdyt peilit... Värinkin voisi vaihtaa ehkä johonkin vähän tummempaan... Hmmm...

Ei taida tuo lattia tuosta vieläkään valmistua, ainakaan lähiaikoina.

The floor project is still "in the making" (read= nothing is done). There's been so much more inspiring things to do that we just hadn't had the energy to start.
And now I had yet another new idea to fix the look of the wardrobe first. So I think it's still going to take a while until the floor gets done.

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Kannulöytö kirpputorilta



Nyt kun sitä on itse päässyt jyvälle käsintehdyn keramiikan ihanuudesta osaa sitä katsella muuallakin ihan uusin ja arvostavin silmin. Kirpputorilla tuli vastaan tämä superhieno käsindreijattu kannu ja yllätys, yllätys arabian tuotantoa näemmä. Tuo signeeraus KH ei van kuumeisen googlettamisen jälkeenkään tuottanut mitään tulosta, niin arvailuksi jää että kuka ja koska tämän on tehnyt, mutta sepä ei sen hienoutta vähennä hittojakaan, koska on - vaan - niin - hieno.

Harsokukathan siihen oli ihan pakko käydä oitis myös ostamassa sillä pitäähän sitä juhlia oikein kukkasin kun noin upean löydön on tehnyt.

Since I started doing my hand made pottery I've grown to appreciate hand made pottery making and makers so much. There's nothing more appealing in a dish or a bowl to know that someone has spent time doing it by hand, with love and passion. Like this oh so pretty Arabia's jug I found from the fleamarket today. 

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Kevättä vatsassa

Viime päivien lämpöaalto sai vihdoin talven seljän taittumaan sielussani ja saimma miehen kanssa huippuidean pitää pienet sunnuntai-iltapäivän grillajaiset. Männä kesien sateiden raiskaama grillinrotisko kaivettiin esille varastojen pölyistä ja roiskaistiin tulille lumihankien keskelle.

Ja koska keitiön pöydän on vallannut savitöiden kuivatusosasto piti keksiä joku muu paikka jossa tämä kevään ensimmäinen, juhlava grilliateria nautittaisiin ja tovin mietinnänä jälkeen se keksittiin.

Ja katettiin lattialle, kun siinä oli parhaiten sekä tilaa että fiilistä. Ja siinä sitten maisteltiin miltä se sytytysneste nyt maistuikaan ja - ah - niin hyvältähän se.

The fist sign of spring in this household is the moment we do bbq the first time. This year it was really early since there has been so warm and springy outside for a couple of days now.
The grill is all battered and rusty but still in good useable condition. There also was no room to eat on the kitchen table so we used the floor instead. Let the spring begin.

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Hyvä mutta hankala

Työhuoneen puolelta paikoillaan oleva ovi näyttää tällaiselta. Ei huono laisinkaan, paitsi että se on nyt päättänyt roikkua tuolleen puoliavoinna silloin kun ei kokonaan kiinni ole. Silloin kymmenen vuotta sitten se pysyi avoinna ollessaan ihan auki, nojasi hieman keittiökaapin laatikoston ylimpään hantaakiin, jossa siitä vieläkin jälki on. 

Visuaalisesti olen tuohon täysillä myyty, käytännöllisyyden kanssa asia ei ole ihan yhtä simppeli. Toimivutta haittaa ihan superisti että se aukeaa juuri tuohon suuntaan. Se on vaan niin väärin ja hankalaa, pitää aina olla varovainen ettei kukaan elävä ole oven takana juuri silloin kun sitä edeltään työntää.

Edelleen pyörii mielessä vaihtoehdot muuttaa tuo liukuoveksi tuohon kaapin taakse tai sitten hankkia tilalle samanlainen, mutta harmaan kaapin puolelle aukeava ovi. Tuon muokkaaminen aukeamaan toiseen suuntaan on ihan liian työläs edes tässä vaiheessa ajatella.

Mutta NIIN ihana se on kun se on kiinni. Myös tältä puolen muuttuu huone ihan erilaiseksi ja kotoisaksi kun siinä on ovi. Ihan käsittämättömän hauska muutos näihin tiloihin tämä. Saa siis roikkua tuossa nyt jatkossakin. Kuivuminen kestänee vielä vaikka kuinka ja pitäähän se nyt ensin nähdä että mihin se asettuu ennenko aletaan suurempia tehdä. 

The door from the other side looks like this. It's still damp and doesn't hang like it used to. It likes to hang half open now. I'm still quite torn over the fact that alltough it looks very. very good it's actually really inconvenient. It would be so much better opening to the other way. I still think of making it into a sliding door or getting here a different door that opens the right way.
BUt, it sure looks good to have a door here doesn't it.

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Ongelma, sen ratkaisu ja toinen ongelma

Tässä päivänä eräänä alkoi erästä sisustusbloggaajaa häiritä ihan suunnattomasti hänen tapansa kuvata omaa keittiötään niin, ettei oviaukosta näkyvä työhuone sotkuineen näkyisi kuvissa. 

Siinä jälleen kerran kuvia ottaessaan hän mietti taas kerran ongelmaansa kun muisti että ongelmaan on olemassa myös ratkaisu. Ratkaisu on ollut vaan viimeiset kymmenen vuotta autotallin nurkassa varastossa kun se aikoinaan osoittautui käytössä ylettömän hankalaksi.

No, ratkaisu ei jättänyt tätä sisustusbloggaajaa rauhaan vaan hän alkoi kiivaan miettimisen että voisiko sen jotenkin soveltaa niin ettei se olisi niin hankala. Monta vaihtoehtoa vilahteli mielessä joista jokainen osoittautui kovin työlääksi tai hankalaksi jollain toisella tapaa, mutta ajatus vaivasi silti. Se vaivasi niin kovin että ratkaisu oli haettava autotallin nurkasta ja ripustettava paikoilleen jotta sitä voisi suunnitella konkreettisemmin eikä vain pyöritellä ajatusta siitä mielessään.

Ja siinä se ratkaisu on, ovi. Ihan riemastuttavan kivannäköinen vanha ovi. 
Ja peittää tuon varjoisan rytöyden mikä työhuoneessa välillä valloillaan on, mutta...
Melko hankalahan tuo on tuossa, aukeaa ihan väärään suuntaan. Ajatus siitä että aukeaisi toiseen suuntaan kilpistyi siihen että suoraan karmia ympäri veivaamalla aukeasi takan eteen. Pitäisi siis vaihtaa saranoiden paikkaa myös. Melko vaivalloista.

Toinen ajatus oli että ripustaisi tuon liukuoveksi työhuoneen puolelle, mahtuisi juuri ja juuri sentilleen tuohon työhuoneen kaapin ja seinän väliin, mutta paikalla on pari pistorasiaa ja yksi puhelinpistoke joiden siirtäminen muualle tekisi asiasta taas melko vaivalloista, puhumattkaan kalliista.

Mutta kuin se olisi niiin kiva tuossa, miettii täällä sisustusbloggaaja. Hieman turvoksissa kylmäsäilytyksen jäljiltä eikä ihan kiinni asti uppoa ja painopistekin eri kohdassa kun kymmenen vuotta sitten, mutta silti niin kiva tuossa.

Ongelma ratkennee sillä että annetaan nyt sitten olla tuossa, juuri noin ja koitetaan elellä sen kanssa tovi. Ehkä se siitä aukeaa sitten sisustusbloggaajallekin että miten se voisi siinä olla. Nautitaan nyt siitä että huoneet tuntuu taas jotenkin uudelta ja erilaiselta oven myötä, vaikka se ihan alkuperäinen on ja tuossa kuuluu juuri noin ollakin. 

I realized that when I take pictures of the kitchen I always try to shoot so that the doorway to my work room doesn't show in the pictures, mainly cause the room is always a mess and I don't like to show it. The other day as I was shooting kitchen again I started to think how would it look with the door we once used to have there. So my hubby got it from the garage and we put it to it's place and wow how it changed the view in this room.