On niin ihanaa, kun voi reissulle ystävien luokse pakata mukaan kokonaisen oman pikkuisen hotellihuoneen ja parkata sen vakipaikalleen heidän suurten parsapuiksi kutsumieni salavien alle ja leirityä siihen pariksi päiväksi oikein nätisti viettämään laatuaikaa ihanien ihmisten kanssa.
Ihaninta myös, että minun lisäkseni he tykkäävät myös tästä pikkuvaunustani pihallaan ja ovat aina siitä ihan yhtä innoissani, kun minunkin näkemisestäni. Usein kuulen vitsailua siitä, että vaunu voisi ihan pysyväisesti jäädä tuohon heidän vierasmajakseen... hih!
Aina kun saavun paikalle ja pystytän leirini tulee myös tuo vanha (pian 17v!!) Kerttu kissanen tarkistamaan, että mikäs se tämä koppi tykötarpeineen tässä oikein on. Haistelee tarkoin paikat, tutkii kalusteet, kurkkaa sisälle (joskus käykin) ja ilmoittaa sitten, että leiri on hyväksytty ja valmiina käyttöön hänen puolestaan.
Otan aina tänne tullessani hieman värejä mukaan tuohon vaununi edustalle, jotta se sointuu paremmin täällä muuhun pihaan, vaikka muutoin kovin beigenä sitä tykkäänkin pitää. Tänä vuonna valikoin noiden beigejeni seuraksi tuollaisen kirkkaamman vihreän, jota on mm aurinkovarjon pilkuissa, sohvatyynyissä sekä noissa aurinkokennolampuissa ja minusta se näytti kivan freesiltä just noin.
Mukana tietenkin myös tämä matkustuskukkanen, joka pitää aina ehdottomasti jokaisella reissulla olla. Tekee leiriytymisestä vähän kodikkaampaa, kun on oikea viheriäinen mukana ja tuoksuu tosi ihanalle. Hyvin on kestänyt laventeli pian koko kesän, vaikka kotona ollessa välistä kyllä unohdan sitä tarpeeksi usein kastella.
Nämä vanhat ihanat salavat ovat niin komeita ja uljaita ja niiden paksujen runkojen välissä tuntee olonsa niin turvalliseksi pikkuvaunussa, mutta koskapa ovat niin vanhoja jo saan joka vuosi jännittää, että ovatrko vielä paikoillaan, kun tulen. Toisesta näkyy jo vähän läpi, joten voi olla, ettei se enää ensi kesää näe, mutta pidän kaikki sormet ja varpaat ristissä, että kestäisi vielä monta vuotta ennen kun nuo molemmat tuosta on pakko kaataa.
Ja lopuksi pari eri päivinä sisältä kuvattua maisemaa, että millaiselta se näyttää vaunusta ulos katsottuna sekä tuollainen hauska paparazzi-otos, minkä Pauliina minusta salaa nappasi, kun vaunusta ulos juuri paljain varpain sipsuttelin. Tuossa kuvan vasemmassa alalaidassa näkyy reissun kirppissaaliini, sillä tietenkin käytiin myös kirppareilla pyörähtämässä. Esittelen ne sitten seuraavassa postauksessa tarkemmin.
Oikein oli kyllä taas niin ihanaa leireillä tässä ihanassa puutarhassa ja nyt jo odotan, että tulisi nopsaa ensi kesän ja pääsen tuonne taas takaisin!
My little camp site under the big old willow trees was as pretty as can be, as it has always been here. The last photo of me stepping out of my caravan is by Pauliina @vintageinteriorxx.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti